Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2024: Sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva

29.8.2024 08:30:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Lämmin alkukesä aikaisti sinilevähavaintoja etenkin Suomenlahden merialueilla. Sinileväkukintojen huippu koettiin eteläisillä ja lounaisilla rannikko- ja avomerialueilla kesä-heinäkuun aikana. Sisävesillä sinilevätilanne oli kesän aikana muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva, ja runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Tänä kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului 372 havaintopaikkaa, joista 270 sijaitsi sisävesillä ja 102 rannikolla. Sisävesillä noin puolessa paikoista ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja, kun taas merialueen havaintopaikaistoista vain kolmannes pysyi sinilevättömänä läpi kesän.

Seurannassa mukana olevilla paikoilla sinilevätilanne käydään arvioimassa kerran viikossa neliportaisella asteikolla: ei sinilevää, hieman sinilevää, runsaasti sinilevää tai erittäin runsaasti sinilevää. Runsaita tai erityisen runsaita sinilevätilanteita ilmeni 26 prosentissa sisävesien ja 36 prosentissa merialueiden havaintopaikoista.

Seurannan havaintopaikkojen lisäksi kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta lähes 2 500 havaintoa sinilevätilanteesta. Kansalaisten havainnoissa 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.jarviwiki.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Järvi-meriwikin sinileväbarometrit kuvaavat valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopisteiden havaintoja Suomen sisävesiltä sekä rannikko- ja saaristoalueilta. Vihreät palkit kuvaavat vuoden 2024 havaintoja ja harmaa alue kuvaa vuosien 1998–2023 suhteellisen sinilevämäärän keskiarvoa. Sinileväbarometri on suuntaa antava, koska havaintopaikkojen määrä ja sijainti on vaihdellut vuosien välillä. Suomen ympäristökeskus (Syke)

Linkki sisävesien sekä rannikko- ja saaristoalueiden sinileväbarometreihin Järvi-meriwikissä

Kesän 2024 havainnot sisävesillä, rannikoilla ja avomerialueilla

Kesäkuun sinilevätilanne sisävesillä oli alkukesälle tyypillisen rauhallinen. Juhannuksen yli jatkuneen lämpimän sään seurauksena sinilevän määrä lisääntyi juhannuksen jälkeen, ja sinilevää havaittiin hetkellisesti hieman enemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Heinäkuussa sinilevän määrä vaihteli hieman viikkojen välillä, mutta tilanne pysyi rauhallisena ja sinilevää esiintyi jopa hieman vähemmän kuin tyypillisesti heinä-elokuun vaihteessa. Heinäkuussa tehtiin yksittäisiä sinilevähavaintoja myös Lapissa. Elokuun lämmin sää lisäsi jälleen sinileväkukintoja, joita esiintyi hieman loppukesälle tyypillistä enemmän. Runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Alkukesän lämpimän sään ja varhaisessa vaiheessa lämmenneen meriveden seurauksena pintaleväesiintymien havainnot lisääntyivät Suomenlahden rannikolla kesäkuussa aikaisemmin kuin tyypillisesti. Heinäkuun loppupuolella sinilevän määrä runsastui Suomen eteläisillä ja lounaisilla rannikkoalueilla, ja sinilevähavaintoja ilmoitettiin keskimääräistä enemmän verrattuna vuosien 1998–2023 heinä-elokuun vaihteeseen. Elokuun alussa sinilevän määrä hieman väheni, ja oli ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Sinilevää esiintyi lähinnä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, mutta havaintoja tehtiin pitkin rannikkoa aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Kolme%20kaaviota%2C%20jotka%20kuvaavat%20sinilev%E4havaintoja%20kes%E4ll%E4%202024%20l%E4ntiselt%E4%20Suomenlahdelta%2C%20it%E4iselt%E4%20Suomenlahdelta%20ja%20Selk%E4merelt%E4.%20Pisteet%20kuvaavat%20vuoden%202024%20yksitt%E4isi%E4%20sinilev%E4havaintoja%2C%20ja%20harmaa%20alue%20n%E4ytt%E4%E4%20vuosien%202009%u20132023%20havaintojen%20vaihteluv%E4lin. — Sinilevähavainnot avomerialueilta itäiseltä Suomenlahdelta, läntiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Kuvaajat ovat koostettu satelliittihavaintojen pohjalta. Pisteet kuvaavat yksittäisten päivien sinilevähavaintoja kesällä 2024. Harmaa alue kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot (10 % havainnoista ei mukana). 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. **Copernicus Sentinel ja NASA-data, Syke (2024)**

Alkukesän lämpö aikaisti sinilevähavaintoja myös Suomenlahden avomerialueilla. Sekä itäisellä että läntisellä Suomenlahdella sinileväkukinnan huippu saavutettiin kesäkuun lopulla. Selkämerellä ja Ahvenanmerellä sinilevä alkoi runsastua heinäkuun puolessa välissä. Näillä merialueilla sinileväkukinnan huippu saavutettiin heinäkuun lopussa. Elokuun alun viilentynyt ja sateinen sää sekä vesimassaa sekoittavat tuulet vähensivät sinileväkukintoja avomerialueilla. Perämerellä sinilevää havaittiin lähinnä rannikkoalueilla.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä. Harmaa taustaväri kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot.

Kesän lopussa avomeren sinileväbarometreista määritetään sinileväkukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa vuosien välisen vertailun. Barometritiedon perusteella tehdyn kokonaisarvion mukaan tänä vuonna sinilevää havaittiin itäisellä Suomenlahdella keskimääräistä enemmän. Suuren sinilevämäärän idässä selitti todennäköisesti Itämeren pääaltaalta pohjavirtausten mukana kulkeutuneet ravinteet ja niiden sekoittumisen pintaveteen. Lisäksi sinileväkukintaa selittää etenkin lämmin kesäkuun loppupuoli. Läntisellä Suomenlahdella ja Selkämerellä sinileväkukinta oli tyypillisen runsas. Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 satelliitin OLCI-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa.

Kaikki kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Mallinnukseen perustuva sinileväkukintojen riskiarvio ennusti sinilevän esiintymistä avomerialueilla tarkasti

Kesää 2024 koskeva sinileväriskiarvio avomerialueille laadittiin kesäkuun alussa tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä käyttäen lähtötietoina Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi käytettiin kaupallisen liikenteen aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan materiaalia sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Laadittu sinileväriskiarvio pystyi tarkasti ennustamaan sinilevien alueellisen jakauman ja runsauden Suomea ympäröivillä avomerialueilla. Ennuste pystyi erottamaan alueet, joilla sinileväkukintoja ei havaittu, ja joilla oli runsaita kukintoja. Toteutuneessa sinilevärunsaudessa on pienipiirteistä alueellista vaihtelua, jota malliennuste ei pysty kuvaamaan.

Alt-teksti%3A%20Kartta%2C%20jossa%20esitet%E4%E4n%20Suomen%20avomerialueiden%20sinilev%E4kukintojen%20riskiarvio%20kes%E4kuussa%202024.%20Riski%20on%20suurin%20Suomenlahden%20etel%E4-%20ja%20keskiosissa%20sek%E4%20Saaristomeren%20etel%E4osissa%20%28punaisella%29.%20Kohtalainen%20riski%20Pohjanlahden%20etel%E4osassa%20%28keltainen%29.%20V%E4h%E4inen%20riski%20It%E4meren%20p%E4%E4altaan%20pohjoisosassa%20%28sininen%29.%20%u05D4%u05D0Kev%E4isen%20ravinnetietojen%20puutteen%20takia%20valkoinen%20alue%20kartan%20keskiosassa%20on%20j%E4tetty%20arvioimatta. — Kesäkuun alussa Syken julkaisema, mallinnukseen perustuva avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja. **Suomen ympäristökeskus (Syke)**

Kartta%20Suomen%20sinilev%E4tilanteesta.%20Kuvassa%20n%E4kyy%20sinilev%E4havaintoja%20ja%20merialueiden%20sinilev%E4tilanne%20kes%E4-elokuulta%202024.%20Karttaa%20tulkitaan%20J%E4rvi-meriwikin%20ja%20satelliittihavaintojen%20perusteella.%20Sinilev%E4havainnot%20esitetty%20v%E4rikoodein%3A%20ei%20lev%E4%E4%2C%20mahdollisesti%2C%20todenn%E4k%F6ist%E4%2C%20varmaa%20ja%20ei%20tulkintaa.%20Kartasta%20n%E4kyy%20sinilev%E4n%20esiintyminen%20paikallisesti%20ja%20avomerell%E4. — Yhteenveto kesä-elokuun aikana Järvi-meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja avomerialueiden satelliittihavaintojen perusteella tulkituista kesäkauden pintaleväalueista. Kartassa näkyy sinilevätilanne runsaimmillaan havaintopaikoilla ja merialueilla. Sinilevähavainnot: Järvi-meriwiki, valtakunnallinen sinileväseuranta ja Syken satelliittihavainnot. Satelliittihavaintojen ja Järvi-meriwikin havaintoluokittelun väriasteikot vastaavat toisiaan. **Copernicus- ja USGS Landsat-data, Syke (2024).**

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Suomen ympäristökeskus Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa, ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Viikoittainen valtakunnallinen tilannekatsaus julkaistiin tänä vuonna ajalla 20.6.–8.8., ja sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti.

Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantaa sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.

Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. Syke tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on mukana sinileväseurannassa jo viidettä vuotta. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai Vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.

Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain Syken ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös noin 70 järvialueella. 

Syke kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä tänäkin vuonna! 

Valtakunnallinen levätiedotus

Kesän satelliittihavainnot löytyvät Tarkka-palvelusta

Satelliittihavaintojen karttapalvelu Tarkka

Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta

Utön laji- ja pigmenttitulokset
Alg@line-automaattihavainnot laivoilta

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö Itämeri järvi sinilevä

Yhteyshenkilöt

Viestintä:

Valtteri Toikka, Valtteri.Toikka@syke.fi, puh. 0295 251 364

Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15

Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314

Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326

Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

**Järvi-&meriwiki, Copernicus- ja USGS Landsat-data, Syke (2024)**

Kolme kaaviota, jotka kuvaavat sinilevähavaintoja kesällä 2024 läntiseltä Suomenlahdelta, itäiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Pisteet kuvaavat vuoden 2024 yksittäisiä sinilevähavaintoja, ja harmaa alue näyttää vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin. — Sinilevähavainnot avomerialueilta itäiseltä Suomenlahdelta, läntiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Kuvaajat ovat koostettu satelliittihavaintojen pohjalta. Pisteet kuvaavat yksittäisten päivien sinilevähavaintoja kesällä 2024. Harmaa alue kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot (10 % havainnoista ei mukana). 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää.

Alt-teksti: Kartta, jossa esitetään Suomen avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio kesäkuussa 2024. Riski on suurin Suomenlahden etelä- ja keskiosissa sekä Saaristomeren eteläosissa (punaisella). Kohtalainen riski Pohjanlahden eteläosassa (keltainen). Vähäinen riski Itämeren pääaltaan pohjoisosassa (sininen). האKeväisen ravinnetietojen puutteen takia valkoinen alue kartan keskiosassa on jätetty arvioimatta. — Kesäkuun alussa Syken julkaisema, mallinnukseen perustuva avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja.

Kartta Suomen sinilevätilanteesta. Kuvassa näkyy sinilevähavaintoja ja merialueiden sinilevätilanne kesä-elokuulta 2024. Karttaa tulkitaan Järvi-meriwikin ja satelliittihavaintojen perusteella. Sinilevähavainnot esitetty värikoodein: ei levää, mahdollisesti, todennäköistä, varmaa ja ei tulkintaa. Kartasta näkyy sinilevän esiintyminen paikallisesti ja avomerellä. — Yhteenveto kesä-elokuun aikana Järvi-meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja avomerialueiden satelliittihavaintojen perusteella tulkituista kesäkauden pintaleväalueista. Kartassa näkyy sinilevätilanne runsaimmillaan havaintopaikoilla ja merialueilla. Sinilevähavainnot: Järvi-meriwiki, valtakunnallinen sinileväseuranta ja Syken satelliittihavainnot. Satelliittihavaintojen ja Järvi-meriwikin havaintoluokittelun väriasteikot vastaavat toisiaan.

Linkit

Sinileväkukintojen kesän 2024 riskiarvio

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release

The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.

60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.

Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.

Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote

Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.

Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote

Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme