Väitös: Koneoppiminen vauhdittaa kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien määrittämistä (Hirvonen)
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa fysiikan alan väitöstutkimuksessa kehitettiin raskasionitörmäysten virtausdynaamista mallintamista ja uusia koneoppimistekniikoita simulaatioiden nopeuttamista varten. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) CERN-LHC-kiihdyttimen korkean energian ydintörmäyksissä muodostuvan vahvasti vuorovaikuttavan aineen ominaisuuksien entistä tarkempaan kartoittamiseen.
Korkean energian raskasionitörmäyksissä syntyvissä hiukkassysteemeissä vallitsevat äärimmäiset olosuhteet, joissa normaalisti protoneihin ja neutroneihin sidotut kvarkit ja gluonit liikkuvat vapaasti muodostaen uudenlaista ainetta. Tämän kvarkki-gluoniplasmaksi (QGP) kutsutun aineen lämpötila on jopa 300 000 kertaa suurempi kuin auringon ytimen lämpötila. Raskasionitörmäyksissä muodostunut QGP on kuitenkin erittäin lyhytikäistä. Se jäähtyy takaisin normaaliksi aineeksi 100 miljoonaa kertaa lyhyemmässä ajassa kuin mitä valolta menee yhden mikrometrin matkaan. Siitä huolimatta QGP:n ominaisuuksia voidaan kartoittaa vertaamalla kokeellisesti mitattua dataa simulaatioiden kanssa.
- Erityisen kiinnostava QGP:n ominaisuus on sen ominaisleikkausviskositeetti, joka kuvaa nesteen kykyä vastustaa virtausta. Mittaustulosten ja virtaussimulaatioiden vertailun perusteella voidaankin arvioida QGP:n ominaisleikkausviskositeetin olevan erittäin pieni tavallisiin nesteisiin, kuten veteen, verrattuna, selventää väitöskirjatutkija Henry Hirvonen Jyväskylän yliopistosta.
Haasteena suuri laskenta-aika
Vaikka QGP:n ominaisuuksia on pystytty määrittämään kohtuullisella tarkkuudella aiemminkin, on entistä paremman ymmärryksen saamiseksi tärkeää ottaa huomioon mahdollisimman monia mitattuja suureita. Tämän tekee kuitenkin haastavaksi simulaatioihin kuluva valtava laskenta-aika.
- Valitettavasti joidenkin mittaussuureiden laskeminen virtausdynaamisesta mallista vaatii erittäin suuren määrän hitaita törmäyssimulaatioita, jotta niitä voitaisiin hyödyntää QGP:n ominaisuuksien määrittämisessä. Monesti puhutaan jopa 100 miljoonasta CPU-tunnista, kertoo Hirvonen.
Koneoppiminen ratkaisuna
Väitöskirjassaan Hirvonen ratkaisee laskenta-aikaongelman koneoppimisen avulla.
- Väitöskirjani eräs päätavoitteista on ollut hitaiden simulaatioiden korvaaminen neuroverkoilla, jolloin tarvittava laskenta-aika tippuu murto-osaan aiemmasta. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa QGP:n ominaisuuksien määrittämisen entistäkin paremmalla tarkkuudella, Hirvonen toteaa.
FM Henry Hirvosen teoreettisen fysiikan fysiikan väitöskirja ”Probing Properties of Quark-Gluon Plasma Using Machine Learning” tarkastetaan 6.9.2024 klo 12.00 fysiikan laitoksen luentosalissa FYS1. Vastaväittäjänä toimii professori Bjoern Schenke (Brookhaven National Laboratory, NY, USA) ja kustoksena yliopistotutkija Harri Niemi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja Probing Properties of Quark-Gluon Plasma Using Machine Learning” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96689
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Henry Hirvonen, henry.v.v.hirvonen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistossa järjestetään kaksi kansainvälistä konferenssia koulutusjohtamisen teemoista6.9.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylässä ratkotaan yhden viikon aikana koulutusjohtamisen haasteita kahden kansainvälisen konferenssin voimin. ILRF EC -konferenssi tekee syväkatsauksen varhaiskasvatuksen johtamisen erityiskysymyksiin, kun taas sitä seuraava ENIRDELM-konferenssi keskittyy laajemmin koulutusjohtamisen ja koulutusorganisaatioiden yhteisöjen kehittämiseen. Konferenssit kokoavat yhteen asiantuntijoita yhteensä yli 20 eri maasta.
Syksyn Tiedettä kaikille -tapahtumat tarjoavat tietoa ja elämyksiä kaikenikäisille6.9.2024 09:20:49 EEST | Tiedote
Herätä uteliaisuutesi – tervetuloa saamaan uusia oivalluksia tutkitun tiedon äärelle! Osallistu yleisötapahtumiin, heittäydy keskusteluihin, kartuta taitojasi työpajoissa tai uppoudu kiehtoviin todellisuuksiin ajankohtaisissa näyttelyissä – niiden jälkeen näet maailman uusin silmin. Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta on kaikille avointa.
Kulttuuri on oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen perusta - Kestävää kulttuuria koskevien politiikkasuositusten julkistustilaisuus5.9.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan ja maailman toteutuminen vaatii ennen kaikkea kulttuurista muutosta. Uudessa vertaisarvioidussa Wisdom Letters -julkaisussa “Kohti kestävää kulttuuria” esitetään päätöksentekijöille ja kansalaisyhteiskunnan käyttöön suosituksia siitä, millä tavoin kulttuuri voi tukea kestävyysmurrosta. Politiikkasuositukset julkistetaan keskiviikkona 11.9.2024 Jyväskylän yliopiston kirjastolla ja etäyhteyksin Yle Areenassa.
Rehtori Jari Ojala: Koulutustason nostoon tarvitaan hallituskaudet ylittävä suunnitelma4.9.2024 14:04:47 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2024-2025 avajaispuhe 4.9.2024. Lukuvuoden avajaispuheessaan rehtori Jari Ojala pohti teknologiamurroksen vaikutusta työhön ja myös tulevaisuuden koulutustarpeisiin.
Korkeakoulukenttä suunnannäyttäjänä luontohaittojen hallinnassa – Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälki laskettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa4.9.2024 13:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämän hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmän käyttö on laajentunut korkeakoulujen kentällä. Turun yliopisto on heti Jyväskylän yliopiston jälkeen arvioinut oman hiili- ja luontojalanjälkensä. Korkeakoulut ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä muille yhteiskunnan toimijoille omien ympäristövaikutusten huomioimisessa ja luontopositiivisuuden aikaansaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme