Suomen ja Viron välinen sopimus väestötietojen vaihdosta voi vaikuttaa hoito-oikeuteen Suomessa
28.8.2024 09:15:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Suomen ja Viron välinen sopimus väestötietojen vaihdosta on tullut voimaan 1.5.2024. Uuden sopimuksen myötä pysyvän osoitteen voi rekisteröidä vain yhteen maahan kerrallaan. Jos henkilöllä ei ole enää kotikuntaa Suomessa, oikeuden sairaanhoitoon voi tarvittaessa selvittää Kelasta.
Suomi ja Viro ovat allekirjoittaneet uuden sopimuksen väestön rekisteröinnistä ja väestötietojen sähköisestä vaihtamisesta. Uuden sopimuksen myötä henkilö ei voi jäädä ilman vakituista asuinpaikkaa. Pysyvää osoitetta ei kuitenkaan voi enää rekisteröidä samanaikaisesti molempiin maihin, vaan henkilön kotikunta voi jatkossa olla joko Suomessa tai Virossa.
Sopimus ja siihen liittyvät lainsäädännön muutokset tulivat voimaan 1.5.2024. Suomessa tietojenvaihdosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV). DVV on tiedottanut asiasta verkkosivuillaan (dvv.fi).
Oikeus julkiseen terveydenhuoltoon perustuu kotikuntaan
Jos henkilön kotikunta on Suomessa, hän saa hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja maksaa hoidosta kuntakohtaisen asiakasmaksun. Vaikka henkilön kotikunta olisi Virossa, hänellä voi silti olla oikeus saada hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Oikeuden sairaanhoitoon voi selvittää Kelasta. Kela ei tarkista tietoja automaattisesti, vaan hoito-oikeutta täytyy hakea itse.
Hoito-oikeutta voi hakea henkilö, jolla on kotikunta Virossa ja joka
- työskentelee Suomessa
- työskentelee sekä Suomessa että Virossa ja on saanut Eläketurvakeskuksen myöntämän A1-todistuksen
- opiskelee Virossa ja on sairausvakuutettu Suomessa
- on eläkkeellä ja saa eläkettä vain Suomesta.
Jos edellytykset täyttyvät, Kela myöntää todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Todistuksella henkilö voi osoittaa, että hänellä on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluita asiakasmaksun hinnalla.
Esimerkkejä tilanteista, joissa voi hakea hoito-oikeutta
Suomessa työskentelevä Alice
Virolainen Alice työskentelee Suomessa. Alice asuu pääsääntöisesti Virossa, ja hän on valinnut pitävänsä kotikuntansa Virossa. Suomessa työskentelyn vuoksi Alicella on oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Koska Alicella ei ole kotikuntaa Suomessa, hänen tulee hakea Kelasta hoito-oikeutta. Alicelle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Molemmissa maissa työskentelevä Reino
Reinolla on asunto sekä Suomessa että Virossa, sillä hän työskentelee molemmissa maissa. Eläketurvakeskus on myöntänyt Reinolle A1-todistuksen. Reinolla on ollut kotikunta Suomessa ja Virossa, mutta hän rekisteröi nyt pysyvän osoitteensa Viroon. Jos Reino haluaa käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluita asiakasmaksun hinnalla, täytyy hänen hakea Kelasta hoito-oikeutta. Reinolle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Virossa opiskeleva Pentti, joka on sairausvakuutettu opiskelujen ajan Suomessa
Pentti opiskelee 5 vuoden mittaista tutkintoa Virossa. Hänet on sairausvakuutettu Suomessa Virossa opiskelun ajan. Pentti päättää rekisteröidä pysyvän osoitteensa Viroon. Pentillä on edelleen oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jos hän Suomessa käydessään haluaa käyttää julkisen sairaanhoidon palveluita, hänen täytyy hakea Kelasta hoito-oikeutta. Hänelle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Eläkeläinen Marja, joka saa eläkettä vain Suomesta
Marja päättää muuttaa eläkkeelle jäätyään Viroon ja rekisteröidä myös pysyvän osoitteensa Viroon. Hän saa eläkettä vain Suomesta, ja eläkkeenmaksun vuoksi Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Kun Marja muuttaa Viroon, Kela antaa hänelle päätöksen hoito-oikeudesta ja myöntää hänelle eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jonka kääntöpuoli on limenvihreä. Tällaisella kortilla Marja saa Suomessa käydessään julkisen sairaanhoidon palvelut samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Lue lisää:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija HirvijuristiKela
Puh:0504708782etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Valfrihetsförsöket har förbättrat tillgången till läkarvård för personer i pensionsåldern, men försökets kunder skiljer sig från offentliga primärvårdens kunder10.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Av de läkarbesök som personer i pensionsåldern gjorde i slutet av år 2025 genomfördes 67 000, alltså vart tolfte, som en del av valfrihetsförsöket. I början av försöket har tjänsterna använts mest av höginkomsttagande stadsbor som har använt privatläkare även tidigare. Också användningen av den offentliga primärvården verkar öka hos en del av dem som deltar i försöket, eftersom det begränsade urvalet undersökningar som ingår i försöket inte räcker till för att behandla alla besvär.
Valinnanvapauskokeilu on parantanut eläkeikäisten pääsyä lääkärin vastaanotolle, mutta kokeilun asiakkaat eroavat julkisen perusterveydenhuollon asiakkaista10.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä joka kahdestoista eli 67 000 toteutui osana valinnanvapauskokeilua loppuvuodesta 2025. Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä. Myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö vaikuttaisi lisääntyvän osalla kokeilun käyttäjistä, sillä kokeilun rajattu tutkimusvalikoima ei riitä kaikkien vaivojen hoitoon.
Kela avaa saavutettavat tiedon visualisoinnin mallinsa muun julkishallinnon käyttöön9.4.2026 12:04:10 EEST | Tiedote
Kela on avannut kehittämänsä saavutettavat tiedon visualisoinnin ohjeet ja suunnittelumallit koko julkishallinnon hyödynnettäväksi. Uudet suomenkieliset ohjeet tukevat erityisesti tilasto- ja tutkimustiedon esittämistä verkkopalveluissa, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi riippumatta organisaatiosta, työkalusta tai teknisestä toteutustavasta.
FPA:s utgifter för reseersättningar ökade – höjd moms och taxitaxa de främsta orsakerna9.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2025 betalade FPA ut 364 miljoner euro i reseersättningar för sammanlagt 4,6 miljoner resor. Av resorna var 3,3 miljoner taxiresor. FPA:s taxitjänster fungerade väl i hela landet och endast en mycket liten bråkdel av taxiresorna fördröjdes eller uteblev.
Kelan matkakorvausmenot kasvoivat, taustalla etenkin arvonlisäveron ja taksitaksan korotukset9.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela maksoi vuonna 2025 matkakorvauksia 364 miljoonaa euroa yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Matkoista 3,3 miljoonaa oli taksimatkoja. Kela-taksipalvelu toimi koko maassa hyvin, ja vain hyvin pieni murto-osa taksikyydeistä viivästyi tai jäi toteutumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme