Suomen ja Viron välinen sopimus väestötietojen vaihdosta voi vaikuttaa hoito-oikeuteen Suomessa
Suomen ja Viron välinen sopimus väestötietojen vaihdosta on tullut voimaan 1.5.2024. Uuden sopimuksen myötä pysyvän osoitteen voi rekisteröidä vain yhteen maahan kerrallaan. Jos henkilöllä ei ole enää kotikuntaa Suomessa, oikeuden sairaanhoitoon voi tarvittaessa selvittää Kelasta.
Suomi ja Viro ovat allekirjoittaneet uuden sopimuksen väestön rekisteröinnistä ja väestötietojen sähköisestä vaihtamisesta. Uuden sopimuksen myötä henkilö ei voi jäädä ilman vakituista asuinpaikkaa. Pysyvää osoitetta ei kuitenkaan voi enää rekisteröidä samanaikaisesti molempiin maihin, vaan henkilön kotikunta voi jatkossa olla joko Suomessa tai Virossa.
Sopimus ja siihen liittyvät lainsäädännön muutokset tulivat voimaan 1.5.2024. Suomessa tietojenvaihdosta vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV). DVV on tiedottanut asiasta verkkosivuillaan (dvv.fi).
Oikeus julkiseen terveydenhuoltoon perustuu kotikuntaan
Jos henkilön kotikunta on Suomessa, hän saa hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja maksaa hoidosta kuntakohtaisen asiakasmaksun. Vaikka henkilön kotikunta olisi Virossa, hänellä voi silti olla oikeus saada hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Oikeuden sairaanhoitoon voi selvittää Kelasta. Kela ei tarkista tietoja automaattisesti, vaan hoito-oikeutta täytyy hakea itse.
Hoito-oikeutta voi hakea henkilö, jolla on kotikunta Virossa ja joka
- työskentelee Suomessa
- työskentelee sekä Suomessa että Virossa ja on saanut Eläketurvakeskuksen myöntämän A1-todistuksen
- opiskelee Virossa ja on sairausvakuutettu Suomessa
- on eläkkeellä ja saa eläkettä vain Suomesta.
Jos edellytykset täyttyvät, Kela myöntää todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Todistuksella henkilö voi osoittaa, että hänellä on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluita asiakasmaksun hinnalla.
Esimerkkejä tilanteista, joissa voi hakea hoito-oikeutta
Suomessa työskentelevä Alice
Virolainen Alice työskentelee Suomessa. Alice asuu pääsääntöisesti Virossa, ja hän on valinnut pitävänsä kotikuntansa Virossa. Suomessa työskentelyn vuoksi Alicella on oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Koska Alicella ei ole kotikuntaa Suomessa, hänen tulee hakea Kelasta hoito-oikeutta. Alicelle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Molemmissa maissa työskentelevä Reino
Reinolla on asunto sekä Suomessa että Virossa, sillä hän työskentelee molemmissa maissa. Eläketurvakeskus on myöntänyt Reinolle A1-todistuksen. Reinolla on ollut kotikunta Suomessa ja Virossa, mutta hän rekisteröi nyt pysyvän osoitteensa Viroon. Jos Reino haluaa käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluita asiakasmaksun hinnalla, täytyy hänen hakea Kelasta hoito-oikeutta. Reinolle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Virossa opiskeleva Pentti, joka on sairausvakuutettu opiskelujen ajan Suomessa
Pentti opiskelee 5 vuoden mittaista tutkintoa Virossa. Hänet on sairausvakuutettu Suomessa Virossa opiskelun ajan. Pentti päättää rekisteröidä pysyvän osoitteensa Viroon. Pentillä on edelleen oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jos hän Suomessa käydessään haluaa käyttää julkisen sairaanhoidon palveluita, hänen täytyy hakea Kelasta hoito-oikeutta. Hänelle myönnetään todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Sitä näyttämällä hän saa Suomessa julkista sairaanhoitoa samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Eläkeläinen Marja, joka saa eläkettä vain Suomesta
Marja päättää muuttaa eläkkeelle jäätyään Viroon ja rekisteröidä myös pysyvän osoitteensa Viroon. Hän saa eläkettä vain Suomesta, ja eläkkeenmaksun vuoksi Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Kun Marja muuttaa Viroon, Kela antaa hänelle päätöksen hoito-oikeudesta ja myöntää hänelle eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jonka kääntöpuoli on limenvihreä. Tällaisella kortilla Marja saa Suomessa käydessään julkisen sairaanhoidon palvelut samaan hintaan kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa.
Lue lisää:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija HirvijuristiKela
Puh:0504708782etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kom med i valfrihetsförsöket och erbjud allmänläkartjänster för personer som fyllt 65 år30.6.2025 09:02:17 EEST | Pressmeddelande
Ett försök med valfrihet för personer som fyllt 65 år inleds 1.9.2025. Vad handlar försöket om och varför lönar det sig för privata hälsovårdsföretag att delta i försöket?
Osallistu valinnanvapauskokeiluun ja tarjoa yleislääkärin palveluja 65 vuotta täyttäneille30.6.2025 09:02:17 EEST | Tiedote
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille käynnistyy 1.9.2025. Mistä kokeilussa on kyse, ja miksi yksityisen terveydenhuollon kannattaa osallistua siihen?
FPA:s utlåtande: Den föreslagna reformen av utkomststödet ökar FPA:s arbetsmängd avsevärt men gör också verkställigheten av stödet smidigare27.6.2025 13:53:48 EEST | Pressmeddelande
Regeringen föreslår en reform av utkomststödet. Det viktigaste målet med reformen är att stärka kundens förmåga att klara sig självständigt och att spara in 74 miljoner euro på utgifterna för utkomststöd. Detta eftersträvas bland annat genom att man skärper kundernas skyldighet att söka heltidsarbete och förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. I sitt utlåtande om regeringens proposition betonar FPA att det krävs tillräckliga tjänster och ett nära samarbete mellan myndigheterna för att reformen ska lyckas.
Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa27.6.2025 13:53:48 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Hallitus esittää uudistusta toimeentulotukeen. Uudistuksen tärkein tavoite on vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoissa. Tähän pyritään muun muassa sillä, että asiakkaita velvoitetaan entistä tiukemmin hakemaan kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Esitystä koskevassa lausunnossaan Kela korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä palveluita ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä.
Kelan kuntoutuksen käyttämän GAS-menetelmän materiaalit löytyvät nyt myös kolmella saamen kielellä25.6.2025 11:10:49 EEST | Tiedote
Kelan kuntoutuksessa on käytössä GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja niiden toteutumisen arvioinnin välineenä. GAS-menetelmän Käsikirja ja Omat tavoitteeni -lomake löytyvät nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme