Metsien hiilinieluja ja -varastoja voidaan kasvattaa alhaisin kustannuksin
Tuoreessa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkimuksessa etsittiin edullisimpia tapoja kasvattaa metsien hiilinieluja. Tutkijat arvioivat kuinka suurilla kustannuksilla nielujen lisäys on toteutettavissa viivästyttämällä harvennuksia ja pidentämällä kiertoaikoja.
Helsingin yliopiston professori Olli Tahvosen mukaan Suomella arvioidaan olevan suuria vaikeuksia toteuttaa EU politiikassa määritellyt maankäyttösektorin ilmastovelvoitteet. Yksi syy tähän on metsien korkea hakkuutaso ja alentunut hiilinielu.
– Ongelman ratkaisemiseksi olisi löydettävä mahdollisimman edullisia keinoja metsien hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseksi. Tämä kysymys sisältyy myös EU:n ja YK:n ”Net Zero” -ilmastotavoitteisiin, joiden pyrkimyksenä on saavuttaa negatiivinen kasvihuonekaasujen päästötaso vuoden 2050 jälkeen. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan yksi keskeinen keino tähän on juuri metsien hiilinielujen ja varastojen vahvistaminen sekä bioenergiapäästöjen tekninen eliminointi ”tulppaamalla piiput” ja varastoimalla hiili pois ilmakehästä, toteaa professori Olli Tahvonen Helsingin yliopiston Viikin kampuksen taloustieteen osastolta.
Tahvosen mukaan hiilinielujen ja -varastojen merkittävä kasvattaminen on mahdollista varsin alhaisin kustannuksin. Noin 30 prosentin lisäys nieluissa ja yli kaksinkertainen metsiin ja puutuotteisiin sitoutunut hiilivarasto on mahdollista saada aikaan kustannustasolla 20 euroa per sidottu hiilidioksiditonni. Vastaavasti päästöjen sitominen savukaasuista ja varastointi pois ilmakehästä maksaa nykyarvioiden mukaan noin 130 euroa per tonni.
Suurin hiilivarasto syntyy metsämaahan ja pienin puutuotteisiin
Optimoimalla harvennukset ja kiertoajat suurin hiilivarasto syntyy metsämaahan ja pienin puutuotteisiin. Harvennusten keventäminen lisää metsään jäävän kuolleen puuaineksen määrää. Tämä on edullista hiilen sidonnassa, koska hiili säilyy kuolleissa puissa ja metsämaassa pitempään pois ilmakehästä verrattuna puun nykyiseen käyttöön energiatuotannossa ja tuotteissa. Kuolleen puuaineksen lisäys tukee samalla metsien monimuotoisuutta. Kevyemmät harvennukset lisäävät metsien tiheyttä, jonka seurauksena luontainen uudistuminen ja metsien hoito jatkuvapeitteisinä kuitenkin vaikeutuu. Kiertoaikojen pidentäminen hallinnollisilla määräyksillä ilman rahallista tukea hiilinieluille aiheuttaa puuntuotantoa painottaville metsänomistajille rahallisia tappioita. Vaikutukset puuntuotannon pitkän aikavälin määriin ovat pieniä.
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa metsien mahdollisimman suuri hiilivarasto ja merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa edellyttää tyypillisesti täydellistä pidättäytymistä hakkuista. Taloudellis-ekologinen ja uusiin koneoppimisalgoritmeihin perustuva optimointi kuitenkin paljasti, että pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puhtaasti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras tulos voitaisiin saada aikaan avohakkuilla, hyvin pitkillä kiertoajoilla ja luopumalla ainoastaan harvennuksista.
Tahvonen toteaa, että Suomen hallituksen ilmastopolitiikka on nojaamassa päästöjen teknisessä talteenotossa saadun hiilen hyötykäyttöön, joka ei välttämättä lainkaan vähennä päästöjä. Tästä poikkeavasti Ruotsissa kehitetään hiilen teknistä talteenottoa ja varastointia Pohjanmeren öljykenttiin. Hiilinielujen ja –varastojen lisäyksellä, hiilen talteenotolla ja varastoinnilla voitaisiin päästä jopa kolmen hiilidiksiditonnin pysyvään vuotuiseen nieluun per metsähehtaari. Ongelma ruotsalaisissa kaavailuissa näyttää kuitenkin olevan, että mahdollisuus metsien hiilivarastojen kasvattamiseen jätetään huomiotta.
– Ilmastopolitiikan aiheuttamat muutospaineet metsäpolitiikalle on Suomessa koettu taloudellisena uhkana ja pyritty torjumaan. Kuitenkin metsien arvo luonnonvarana voi moninkertaistua hiilinielun ja -varastojen suuren taloudellisen merkityksen seurauksena. Taitavassa metsäpoliittisessa strategiassa tämä arvonnousu voisi realisoitua suomalaisen metsäsektorin ja metsänomistajien eduksi, pohtii Tahvonen.
Alkuperäinen artikkeli:
Olli Tahvonen, Antti Suominen, Vesa-Pekka Parkatti ja Pekka Malo 2024: Optimizing high-dimensional forestry for wood production and carbon sinks. Canadian Journal of Forest Research 54: 877-894, dx.doi.org/10.1139/cjfr-2023-0267.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiOlli TahvonenProfessori
Puh:0504156565olli.tahvonen@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme