MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta
28.8.2024 12:14:48 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Suomussalmen raakkujoella tapahtunut luontotuho on saanut eri metsäalan organisaatiot arvioimaan kriittisesti palveluitaan ja toimintatapojaan. Keskustelussa metsänomistajan rooli puukaupassa ja puun korjuussa on jäänyt taka-alalle. MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa. Tämä tapahtuu siten, että metsähoitoyhdistykset tuovat luontoarvojen hinnoittelun osaksi puukauppojen kilpailutusta”, kertoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Metsäsektori on viime aikoina saanut kyseenalaista julkisuutta raakuille aiheutuneesta tuhosta. Tapahtuman selvittely kuuluu mukana olleille toimijoille ja viranomaisille. Keskiviikkona kokoontunut MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa koko alan valmiutta kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi myös kustannusjaossa.
Metsäteollisuus on kertonut sitoutuvansa esille nostettuihin 50 metrin suojakaistoihin raakkukohteiden ympärille. On kuitenkin syytä muistaa, että puhe ei ole metsäteollisuuden metsistä vaan metsät ovat pääosin yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Pelkästään yli 5 metriä leveissä joissa on Suomessa rantaviivaa yhteensä 75 000 kilometriä. Suojakaistoissa puhutaan siis todella suurista maa-alueista, joiden osittainenkin rajaaminen metsätalouden ulkopuolelle on metsänomistajilta suuri panostus.
”MTK tukee ympäristöministeri Kai Mykkäsen ajatusta entistä paremmasta luonnon huomioimisesta metsätaloudessa. Esitettävien ratkaisujen on oltava kuitenkin oikeudenmukaisia ja koko toimialan on osallistuttava myös kustannuksiin. Myös METSO-ohjelman käyttöä raakkupurojen turvaamisessa on syytä tarkastella”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.
MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhdessä valmistelema malli on uusi askel kohti luontoarvomarkkinoita. Puun ostajat voivat täyttää vastuullisuuslupauksensa käytännössä, ja puukaupassa myös luontoarvojen hinta voi ratkaista mille ostajalle metsänomistaja puunsa myy.
”Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat valtakirjalla merkittävän osan metsänomistajien puukaupoista. On luontevaa, että metsänhoitoyhdistyksen kautta tehtävissä puukaupoissa osa metsänomistajan tulosta tulee jatkossa luontoarvoista. Lähiajat näyttävät ostajien halun sitoutua luontoarvojen turvaamiseen myös rahallisesti. Nyt yritysten vastuullisuuspuheet punnitaan käytännössä”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
MTK huomauttaa, ettei raakkujoen tuho johtunut voimassa olevien lakien puutteista vaan lakien rikkomisesta.
”Lakirikkomuksia en lähtisi korjaamaan lisälainsäädännöllä, vaan on syytä pohtia, miten lakirikkomukset saadaan kitkettyä. Jatkotoimet kannattaa valmistella huolella, eikä liiallisen kiihkon vallassa”, puheenjohtaja Marttila muistuttaa.
Yhteyshenkilöt
Juha MarttilaPuheenjohtaja
Puh:0204132340Juha.Marttila@mtk.fiMarko Mäki-HakolaMetsäjohtajaMTK ry
Puh:040 502 6810marko.maki-hakola@mtk.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme