MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta
Suomussalmen raakkujoella tapahtunut luontotuho on saanut eri metsäalan organisaatiot arvioimaan kriittisesti palveluitaan ja toimintatapojaan. Keskustelussa metsänomistajan rooli puukaupassa ja puun korjuussa on jäänyt taka-alalle. MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa. Tämä tapahtuu siten, että metsähoitoyhdistykset tuovat luontoarvojen hinnoittelun osaksi puukauppojen kilpailutusta”, kertoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Metsäsektori on viime aikoina saanut kyseenalaista julkisuutta raakuille aiheutuneesta tuhosta. Tapahtuman selvittely kuuluu mukana olleille toimijoille ja viranomaisille. Keskiviikkona kokoontunut MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa koko alan valmiutta kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi myös kustannusjaossa.
Metsäteollisuus on kertonut sitoutuvansa esille nostettuihin 50 metrin suojakaistoihin raakkukohteiden ympärille. On kuitenkin syytä muistaa, että puhe ei ole metsäteollisuuden metsistä vaan metsät ovat pääosin yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Pelkästään yli 5 metriä leveissä joissa on Suomessa rantaviivaa yhteensä 75 000 kilometriä. Suojakaistoissa puhutaan siis todella suurista maa-alueista, joiden osittainenkin rajaaminen metsätalouden ulkopuolelle on metsänomistajilta suuri panostus.
”MTK tukee ympäristöministeri Kai Mykkäsen ajatusta entistä paremmasta luonnon huomioimisesta metsätaloudessa. Esitettävien ratkaisujen on oltava kuitenkin oikeudenmukaisia ja koko toimialan on osallistuttava myös kustannuksiin. Myös METSO-ohjelman käyttöä raakkupurojen turvaamisessa on syytä tarkastella”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.
MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhdessä valmistelema malli on uusi askel kohti luontoarvomarkkinoita. Puun ostajat voivat täyttää vastuullisuuslupauksensa käytännössä, ja puukaupassa myös luontoarvojen hinta voi ratkaista mille ostajalle metsänomistaja puunsa myy.
”Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat valtakirjalla merkittävän osan metsänomistajien puukaupoista. On luontevaa, että metsänhoitoyhdistyksen kautta tehtävissä puukaupoissa osa metsänomistajan tulosta tulee jatkossa luontoarvoista. Lähiajat näyttävät ostajien halun sitoutua luontoarvojen turvaamiseen myös rahallisesti. Nyt yritysten vastuullisuuspuheet punnitaan käytännössä”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
MTK huomauttaa, ettei raakkujoen tuho johtunut voimassa olevien lakien puutteista vaan lakien rikkomisesta.
”Lakirikkomuksia en lähtisi korjaamaan lisälainsäädännöllä, vaan on syytä pohtia, miten lakirikkomukset saadaan kitkettyä. Jatkotoimet kannattaa valmistella huolella, eikä liiallisen kiihkon vallassa”, puheenjohtaja Marttila muistuttaa.
Yhteyshenkilöt
Juha MarttilaPuheenjohtaja
Puh:0204132340Juha.Marttila@mtk.fiMarko Mäki-HakolaMetsäjohtajaMTK ry
Puh:040 502 6810marko.maki-hakola@mtk.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme