Työnjako avainasemassa elämän kehityksessä – suuremmissa muurahaisyhteiskunnissa kehittyy erilaisia työläisryhmiä
Aivan kuten ihmisyhteisöissä, myös muurahaisyhteiskunnissa on työnjako. Jotkut yksilöt ruokkivat poikasia, kun taas toiset ovat sotilaita, jotka suojelevat kekoa. Uusi, 794 muurahaislajia koskeva tutkimus paljastaa, että yhteiskunnan koko määrää, kehittyykö työnjako vai ei.
Huomionarvoista on, että joissakin muurahaislajeissa yksilöt ovat erikoistuneet myös ulkomuodoltaan suorittamaan eri tehtäviä, vaikka ne ovat sisaruksia. Darwinille tällaisten työläisryhmien olemassaolo aiheutti päänvaivaa, koska niiden synty oli vaikea selittää luonnonvalinnalla.
”Tiedämme, että suuremmissa muurahaispesissä on enemmän erinäköisiä työläisryhmiä”, sanoo tutkijatohtori Philip Downing Oulun yliopistosta, yksi kansainvälisen tutkimuksen tekijöistä. ”Vaikeutena on selvittää, miten yhdistelmä on syntynyt. Kumpi tuli ensin? Kehittyivätkö ensin suuret yhteiskunnat ja sen jälkeen eri työläisryhmät vai kehittyivätkö ensin ryhmät, jotka mahdollistivat yhdyskuntien kasvamisen suuremmiksi?” Ongelman ratkaisemiseksi tutkijat vertailivat nykymuurahaisia esi-isiinsä eli kantamuotoon.
Koska muurahaisten esi-isiä ei enää ole olemassa, tutkijat käyttivät tilastollisia menetelmiä päätelläkseen nykyään elävien lajien perusteella, millaisia yhteiskuntakoot ja työläisryhmien määrä ovat aiemmin olleet. ”Havaitsimme, että suuremmat pesäkoot kehittyivät ennen eri työläisryhmiä, mikä tukee niin sanottua koko-kompleksisuushypoteesia”, selittää Downing, joka osallistui tilastollisten analyysien koodaamiseen.
Tutkimuksen johtava kirjoittaja Louis Bell-Roberts Oxfordin yliopistosta: ”Koko- kompleksisuushypoteesi on johtava selitys monimutkaisen elämän kehittymiselle maapallolla. Tutkimuksemme osoittaa, että suuremmat yhteiskuntakoot suosivat lisääntynyttä työnjakoa, mikä johtaa useampien työläisryhmien syntyyn ja suurempaan vaihteluun työläisten koossa.” Tulokset voivat avata oivalluksia myös monisoluisten eliöiden, eläinten ja kasvien evoluutiosta. Lue lisää Oxfrodin yliopiston uutisissa.
”Nyt kun tiedämme, että suurempi pesäkoko suosii monimuotoisia työläisryhmiä, seuraavaksi tutkimme, mikä suosii suurempia pesäkokoja. Muurahaisyhteiskuntien koko vaihtelee seitsemästä 14,8 miljoonaan. Voivatko ekologiset tekijät, kuten saalistajien määrä, ilmasto tai muurahaislajin loisten määrä selittää tämän?” Downing miettii. Jatkotutkimuksena hän suunnittelee laajoja tilastollisia vertailuja muurahaislajien kesken.
Uusi tutkimusartikkeli julkaistiin 26.8.2024: Bell-Roberts, L., Turner, J.F.R., Werner, G.D.A. et al. Larger colony sizes favoured the evolution of more worker castes in ants. Nature Ecology & Evolution (2024). DOI https://doi.org/10.1038/s41559-024-02512-7
Lue lisää tutkimuksista
Downing, P.A. 2024. Michener's Group Size Paradox in Cooperatively Breeding Birds. Journal of Evolutionary Biology, 37: 353-359. https://doi.org/10.1093/jeb/voae008
Muurahaiset osaavat välttää kilpailua lähisukulaisten kesken
Evoluutio vaikuttaa muurahaisten tulevaisuudennäkymiin (Vuoden Tiedekynä -ehdokas 2024)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Philip Downing, tutkijatohtori, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto: +46 729 425 254 (englanninkielinen), Philip.Downing@oulu.fi
Lisätietoja myös Heikki Helanterä, professori, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto: 0504700545, Heikki.Helantera@oulu.fi
Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto: 0504344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.
Kansainväliset opiskelijat arvostavat opetuksen laatua Oulun yliopistossa – työpaikkoja vaikea löytää22.4.2025 05:54:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tarjoaa vahvan akateemisen perustan ja Oulu turvallisen asuinympäristön, ajattelevat yliopiston kansainväliset opiskelijat. Asuntomahdollisuudet ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin kaupunkeihin maailmanlaajuisesti.
6G-testikeskuksen ensimmäinen yritysasiakas kehittää luodinkestävää lasia, joka suojaa myös RF-signaaleilta17.4.2025 07:15:27 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-testikeskus on päässyt aloittamaan yritysasiakkaiden testaustoiminnan. Ensimmäinen asiakas on kotimainen lasinjalostustehdas Tambest, mikä saattaa tuntua yllättävältä.
Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme