Väitös: Turvallisempaa kemiaa liimasovelluksiin
28.8.2024 15:16:47 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
DI Soilikki Kotanen tutki väitöskirjassaan turvallisempia raaka-aineita polyuretaanimateriaalien valmistamiseksi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää teollisessa liimauksessa, kun vaihtoehtoisia materiaaleja kehitetään edelleen liimoiksi.
Liimat koostuvat polymeereistä kuten polyuretaanista. Polyuretaania valmistetaan tyypillisesti polyoleista ja isosyanaateista. Reaktiivinen isosyanaatti on terveydelle haitallista ennen kovettumistaan, sillä se voi aiheuttaa astmaa tai altistaa syövälle. Sen vuoksi Euroopan kemikaalivirasto on asettanut rajoitteita isosyanaatin käytölle ja edellyttää käyttäjiltä kouluttautumista.
Väitöstutkimuksessaan DI Soilikki Kotanen tutki reaktiivisia liimoja ja sulateliimoja. Kotanen sai kipinän väitöskirjan tekemiseen työskennellessään aiemmin Kiillossa polyuretaaniliimojen tuotekehityspäällikkönä.
Väitöskirjassa tutkittiin isosyanaattivapaan polyuretaanin eli niin kutsutun NIPUn (non-isocyanate polyurethane) valmistamista kahdella eri reaktiomenetelmällä: polyadditiolla ja polykondensaatiolla. Kotanen kartoitti NIPUn valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden vaikutusta reaktion etenemiseen.
– Vaihtoehtoisten menetelmien kaupallistamista vaikeuttavat usein matala reaktiivisuus ja raaka-aineiden heikko saatavuus teollisessa mittaluokassa. Väitöstutkimukseni reaktiivisissa liimakokeissa löydettiin kuitenkin raaka-aineita, jotka reagoivat nopeasti huoneenlämmössä. Liimojen tartuntalujuudet olivat kokeiden perusteella lupaavia, Kotanen kertoo.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vaihtoehtoisilla materiaaleilla oli perinteisiä polyuretaaneja heikompi vedenkestävyys. Asia vaatii Kotasen mukaan jatkotutkimusta tai sopivan NIPU-materiaalin löytämistä. Kotasen väitöskirja tuo tietoa siitä, miten vaihtoehtoiset reaktiomekanismit vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.
– Vaikka nykyisillä raaka-aineilla voidaan oikeilla suojavarusteilla työskennellä turvallisesti, on tärkeää tutkia vaihtoehtoisia menetelmiä. Näin voimme tulevaisuudessa saavuttaa entistä turvallisempia ratkaisuja ja uusille liimatyypeille sopivat sovellusalueet.
– Tulosten perusteella näitä kiinnostavia NIPU-materiaaleja voidaan edelleen kehittää liimoiksi. Tarvitsemme tutkimusta siitä, kuinka lisä- ja apuaineet vaikututtavat liima-ominaisuuksiin, Kotanen toteaa.
Tampereen yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Kotanen työskentelee Tampereella Kiillossa TKI-johtajana. Tutkimus toteutettiin Kiillon tutkimuskeskuksessa, Tampereen Yliopistossa ja osin yhteistyössä VTT:n Business Finland Beccu-projektin kanssa.
Väitöstilaisuus perjantaina 30. elokuuta
Diplomi-insinööri Soilikki Kotasen tekniikan ja luonnontieteiden alaan kuuluva väitöskirja Feasibility of Non-isocyanate polyurethanes as Industrial Adhesives tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.8.2024 klo 12 Festian Pienessä salissa 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Carl-Eric Wilen, Åbo Akademi, ja professori Eva Malström Jonsson KTH Royal Institute of Sweden. Kustoksena toimii Professori Essi Sarlin tekniikan ja luonnontieteden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Soilikki Kotanen
soilikki.kotanen@kiilto.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme