Maatilojen valvonnat Pohjois-Savossa hyvässä vauhdissa – tukea hakevien tilojen keskikoko jatkaa kasvuaan
Pelto- ja eläintukien valvonnat ovat käynnissä Pohjois-Savossa ja saadaan päätökseen ajallaan. Pohjois-Savossa jätettiin tänä vuonna tukihakemuksia 3038 kappaletta, mikä on 96 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Tukihakemuksen tietoja voi muuttaa 2.10. asti. Tukea hakevien tilojen keskikoko on kasvanut vuodesta 2013 yhteensä 31 prosenttia, tilojen määrä on kuitenkin vähentynyt 22 prosenttia.
Peltotukien haku päättyi 18.6. Peltotukihakemuksia Pohjois-Savossa jätettiin tänä vuonna 3038 kappaletta, mikä on 96 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Koko maassa peltotukia haki yhteensä noin 42 200 maatilaa.
Pohjois-Savossa peltotukia haettiin hyvin pitkälti samoihin toimenpiteisiin kuin aiemminkin. Maakunnan maataloustuotanto painottuu nautakarjatalouteen ja pelloilla kasvatetaan eniten nurmea sekä rehuviljaa. Tukea hakevien tilojen keskikoko on kasvanut. Vuonna 2013 Pohjois-Savossa oli 3850 tilaa, joilla käytössä oleva maatalousmaa oli keskimäärin 39 hehtaaria. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 3014 tilaa, joilla oli käytössä 51 hehtaaria maatalousmaata.
Saman suuntainen kehitys jatkuu edelleen, tilojen määrä vähenee, samalla kun tilojen keskikoko kasvaa. Yhteensä maatalousmaata 2013 oli Pohjois-Savossa 146 385 hehtaaria ja vuonna 2023 153 432 hehtaaria
Kesäkuusta lähtien käynnistyivät ELY-keskuksen tilakäynnit, joilla valvotaan tukiehtojen toteutumista, Pohjois-Savossa tilakäynnit ovat hyvässä vauhdissa ja peltovalvonta saadaan päätökseen ajallaan marraskuuhun mennessä.
-Valvonnassa haastavaa on tällä hetkellä niin kutsuttujen ”ikiheinien” viljely, kun pysyvien nurmien vaatimukset ja tukiehtojen mukaisen markkinakelpoisen sadon tuottamisen vaatimukset ovat hiukan ristiriitaisia, eivätkä oikein sovi hyvin suomalaiseen maataloustuotantoon ja kasvuolosuhteisiin. Tämä ongelma koskee kuitenkin enemmän tiloja, jotka eivät harjoita niin aktiivista tuotantoa, kommentoi Pohjois-Savon ELY-keskuksen valvontapäällikkö Pauli Lehtonen.
Eläinvalvonnat etenevät suunnitellusti
Kotieläintiloilla tehtävä eläintukien valvonta aloitettiin Pohjois-Savossa jo toukokuussa, sen piirissä on noin 900 maatilaa. Eläinvalvonnat etenevät suunnitellussa aikataulussa ja saadaan tehtyä määräaikoihin mennessä. Eläintukien valvonnan lisäksi ELY-keskuksen tarkastajat tekevät parhaillaan eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa.
Tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa tehdään kaikille eläintenpitäjille, myös niille, jotka eivät hae tukia. Valvonnassa tarkastetaan eläinten merkintä ja eläinrekisteritiedot sekä niiden pitopaikkojen ja toimitaan liittyvät tiedot eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.
Lähes jokaisella ilmoitetulla lohkolla tulee tehdä 15.9. mennessä jokin maataloustoimi
Tukiehdoissa on vaatimus kasvukauden aikaisesta maataloustoiminnasta, mikä tarkoittaa, että lähes jokaisella lohkolla tulee tehdä 15.9. mennessä jokin maataloustoimi, kuten sadonkorjuu tai laiduntaminen. Luonnonhoitonurmilla niittovaatimus on joka toinen vuosi. Kylvö tulee tehdä 30.6. mennessä. Tukiehtojen toteutumista seurataan kaikilla lohkoilla satelliittiaineiston avulla.
-Nykymallinen valvonta, jossa kaikkia peltoja valvotaan satelliittitietojen avulla, on tasapuolinen kaikille hakijoille, Lehtonen mainitsee.
Mikäli peltolohkolla ei kasvukauden aikana havaita maataloustoimintaa, viljelijälle lähetetään selvityspyyntö elokuusta lähtien. Selvityspyyntöön voi vastata lähettämällä kohteena olevalta lohkolta valokuvan, joka osoittaa suoritetun maataloustoimen. Tai tekemällä vaaditun maataloustoimen 15.9. mennessä. Myös tukihakemuksen muuttaminen todellista tilannetta vastaavaksi on mahdollista.
Satelliittiseurantaa on laajennettu viime vuodesta, jonka myötä selvityspyyntöjä voi kesän ja syksyn aikana tulla tiloille myös muista tukiehdoista. Nämä selvityspyynnöt käsitellään tuet myöntävillä kuntien YT-toiminta-alueilla.
Tukihakemuksen tietoja voi muuttaa 2.10. asti. Jos viljelijä huomaa tukihakemuksessaan korjattavaa, kannattaa muutos tehdä mahdollisimman pian, sillä jos tilalle ilmoitetaan paikalla tehtävästä peltovalvonnasta, muutosmahdollisuus poistuu.
Peltovalvonta on paitsi edellytys tukien maksamiselle myös tärkeää viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläinten jäljitettävyyttä elintarvikkeeksi. Myös mahdolliset eläintaudit voidaan jäljittää tehokkaasti, kun tiedetään tarkkaan missä kukin eläin on ollut.
Maatalousmaan kehityksen luvut Luonnonvarakeskuksen tilastoista Tilastohakemisto | Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli LehtonenValvontapäällikköPohjois-Savon ELY-keskus
Puh:+358 295 026 593pauli.lehtonen@ely-keskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme