Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Yrittäjät ja julkisista tiloista vastaavat henkilöt löytävät materiaaleista ideoita ja resursseja tilojensa turvallisuuden parantamiseen ja siitä viestimiseen. Monessa muussa maassa on jo yleinen käytäntö mitata julkisten tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja viestiä siitä avoimesti tilojen käyttäjille.
– Riittävä ilmanvaihto ja -puhdistus voisi olla kilpailuvalttina myös Suomessa. Esimerkiksi ravintolan tai kuntokeskuksen asiakkaille voi olla tärkeää tietää, että tiloissa todella panostetaan ilmahygieniaan, ja riski sairastua koronaan tai influenssaan on pienempi kuin muualla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan vähentää tunkkaisten tilojen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, ajattelun takkuamista ja alentunutta työtehoa. Ilmavälitteisten tautien, kuten koronan ja influenssan, leviämisen ehkäiseminen tuo taloudellisia säästöjä työnantajille ja helpottaa lapsiperheiden elämää sairauskierteiden vähentyessä. Materiaaleista löytyy keinoja kaikille. Niinkin yksinkertainen keino kuin ikkunan avaaminen kerran tunnissa on yllättävän tehokas keino parantaa ilman laatua ja samalla hyvinvointia.
– Moni on lannistunut ja ajattelee, ettei näitä kuitenkaan voi estää. Uusimman kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan tämä on kuitenkin paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Ilmahygienian merkityksen oivaltamisen on sanottu olevan käsihygienian oivaltamisen kokoluokkaa tautien torjunnassa. Nyt julkaistaan suomeksi kansalaisille suunnattu laaja tutkimusperustainen tietopaketti siitä, miten ilmavälitteisten tautien leviämistä voi hillitä, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
– Tehokkainta toki olisi, että yhteisten tilojen ilmahygienia laitetaan kerralla kuntoon sen sijaan, että riskien ja suojauskeinojen miettiminen jätetään vain yksilöiden harteille, Hankonen lisää.
Materiaaleissa on myös mukana myös kansalaisvaikuttamisen välineitä ja ideoita siihen, miten yrityksissä voidaan huolehtia ja viestiä omien tilojen terveysturvallisuudesta. Materiaalia voi hyödyntää myös koulujen terveystiedon opetuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen@tuni.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Puh. 040 533 2179, ali.harlin@vtt.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme