Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Yrittäjät ja julkisista tiloista vastaavat henkilöt löytävät materiaaleista ideoita ja resursseja tilojensa turvallisuuden parantamiseen ja siitä viestimiseen. Monessa muussa maassa on jo yleinen käytäntö mitata julkisten tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja viestiä siitä avoimesti tilojen käyttäjille.
– Riittävä ilmanvaihto ja -puhdistus voisi olla kilpailuvalttina myös Suomessa. Esimerkiksi ravintolan tai kuntokeskuksen asiakkaille voi olla tärkeää tietää, että tiloissa todella panostetaan ilmahygieniaan, ja riski sairastua koronaan tai influenssaan on pienempi kuin muualla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan vähentää tunkkaisten tilojen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, ajattelun takkuamista ja alentunutta työtehoa. Ilmavälitteisten tautien, kuten koronan ja influenssan, leviämisen ehkäiseminen tuo taloudellisia säästöjä työnantajille ja helpottaa lapsiperheiden elämää sairauskierteiden vähentyessä. Materiaaleista löytyy keinoja kaikille. Niinkin yksinkertainen keino kuin ikkunan avaaminen kerran tunnissa on yllättävän tehokas keino parantaa ilman laatua ja samalla hyvinvointia.
– Moni on lannistunut ja ajattelee, ettei näitä kuitenkaan voi estää. Uusimman kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan tämä on kuitenkin paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Ilmahygienian merkityksen oivaltamisen on sanottu olevan käsihygienian oivaltamisen kokoluokkaa tautien torjunnassa. Nyt julkaistaan suomeksi kansalaisille suunnattu laaja tutkimusperustainen tietopaketti siitä, miten ilmavälitteisten tautien leviämistä voi hillitä, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
– Tehokkainta toki olisi, että yhteisten tilojen ilmahygienia laitetaan kerralla kuntoon sen sijaan, että riskien ja suojauskeinojen miettiminen jätetään vain yksilöiden harteille, Hankonen lisää.
Materiaaleissa on myös mukana myös kansalaisvaikuttamisen välineitä ja ideoita siihen, miten yrityksissä voidaan huolehtia ja viestiä omien tilojen terveysturvallisuudesta. Materiaalia voi hyödyntää myös koulujen terveystiedon opetuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen@tuni.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Puh. 040 533 2179, ali.harlin@vtt.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme