Suomen merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia
29.8.2024 12:01:16 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. Pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.

Merimetson pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle, joissa lisäys oli 28 ja 16 prosenttia, noin 2 500 ja 1 500 pesää. Merenkurkussa pesien määrä kasvoi viiden vuoden taantuman jälkeen noin 720 pesällä. Merikotkan vahvimmalla esiintymisalueella Saaristomerellä kanta sen sijaan pieneni edelleen, ja pesiä oli noin 480 vähemmän kuin edelliskesänä ja lähes 2 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Perämerellä pesämäärät pysyivät lähes ennallaan.
”Viron merimetsokanta kaksinkertaistui noin 33 600 pesivään pariin vuosina 2015–2022 ja myös Ruotsin pesimäkanta on kasvanut merkittävästi, kun taas Itämeren eteläosien kannat ovat pysyneet melko vakaina. On ilmeistä, että naapurimaidemme voimakkaasti vahvistuneet kannat heijastuvat meille nyt tulomuuttona”, toteaa tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).


Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi viidenneksellä. Pohjanlahdella laskettiin noin 16 900 pesää, joista Selkämerellä noin 11 900, Merenkurkussa 2 750 ja Perämerellä 2 250. Suomenlahdella pesiä oli noin 11 090 ja Saaristomerellä 3 950. Sisämaassa havaittiin viime vuoden tapaan vain yksi 14 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä.
Selkämerellä ja Suomenlahdella sijaitsi 37 ja 35 prosenttia merimetson pesistä, Saaristomerellä 12 prosenttia. Merenkurkussa ja Perämerellä osuudet olivat yhdeksän ja seitsemän prosenttia.

Puolet pesimäkannasta kuudessa suurimmassa yhdyskunnassa
Suomessa havaittiin 62 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät yhteensä 93 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista kahdeksan pesi pikkuporukoissa merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.
Kuudessa suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 7 650 pesää, pesi lähes neljännes kaikista merimetsoista. Yhdeksän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–1 900 pesää, sijaitsivat Vaasassa, Porissa (2 kpl), Turussa, Raaseporissa, Kirkkonummella, Espoossa, Porvoossa ja Haminassa.
Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on kaikkien aikojen suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Yhdyskunnassa pesi myös merikotkapari jo neljättä vuotta.
”Yhdyskunnan luontainen kehitys riippuu nyt etenkin poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä yhdyskuntaa sekä siitä, pesiikö paikalla jatkossakin merikotkapari”, Rusanen toteaa. ”Pesivä kotkapari suojaa merimetsoyhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta, joka on ollut kohtalokasta useille suurillekin yhdyskunnille toistuttuaan kesästä toiseen. Kun poikastuotto romahtaa, hakeutuvat aikuiset linnut uusille pesimäalueille.”
Kuntatasolla merimetsojen pesämäärät runsastuivat eniten Porissa noin 1 735, Vaasassa 1 490, Raumalla 820 ja Siikajoella 575 pesän verran. Vaasan ainoa merkittävä yhdyskunta palasi kahden välivuoden jälkeen vanhalle pesimäluodolleen ja pohjoisen Perämeren kanta siirtyi valtaosin Oulusta Siikajoelle. Sekä Espoossa, Loviisassa että Haminassa pesiä oli noin 375–430 enemmän kuin edelliskesänä.
Kanta pieneni eniten Mustasaaressa, 810 pesällä. Sekä Kristiinankaupungissa, Uudessakaupungissa että Turussa pesiä oli noin 200–300 vähemmän kuin edelliskesänä.
Pesintöjen yhteispinta-ala oli noin 76 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus jatkoi kasvuaan ja oli yli 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun viisi vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa, lähempänä asutusta, ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen saalistuksen myötä.

Vain muutama yhdyskunta autioitui
Tänä vuonna autioitui vain neljä viime vuonna havaituista yhdyskunnista. Kokonaan uusia tai välivuosien jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia todettiin 13 kappaletta. Kokonaan uudet kahdeksan yhdyskuntaa sijaitsivat Kokkolassa, Vöyrissä, Korsnäsissä, Ahvenanmaan Finströmissä, Naantalissa, Kirkkonummella, Porvoossa ja Loviisassa, ja ne käsittivät yhteensä noin 340 pesää.
Merimetsoyhdyskuntia on tänä kesänä häiritty laittomasti ainakin Kristiinankaupungissa, Porissa, Maskussa, Sipoossa, Pyhtäällä ja Haminassa. Haminassa pesintä epäonnistui kokonaan ihmisen tuhottua yhdyskunnan munapesät ja samaa epäillään myös Vöyrissä sekä Finströmissä.
Merimetso on paluumuuttaja
Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Itämerellä merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen, eikä se kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin.
Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Kiitämme lämpimästi niitä noin 80 henkilöä, jotka osallistuivat kesällä 2024 merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Aleksi Mikola, Suomen ympäristökeskus, puh. 050 328 7588, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat






Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme