Jokihelmisimpukoiden huomiointi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella (Pohjalaismaakunnat)

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji.

 Suomessa raakkua esiintyy noin 150 joessa, jotka sijaitsevat Pohjois-, Länsi- sekä Etelä-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sijaitsee noin 90 % koko maan raakkukannoista. Oulun eteläpuolelta laji on lähes hävinnyt; siellä raakkua elää enää alle kymmenessä joessa. Näistäkin vain kahdessa raakun tiedetään lisääntyvän. Raakun elinympäristövaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat etenkin toukka- ja nuoruusvaiheessa. Erityisesti varjoisat, viileät, puhtaat ja runsashappiset joet tai purot ovat raakun elämälle otollisia.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki. Raakkujen ei ole todettu lisääntyneen kummassakaan joessa enää vuosikymmeniin. Jokien raakkukantaa on kuitenkin onnistuttu vahvistamaan EU-hankkeiden turvin

Sekä Lapväärtin-Isojoki, että Ähtävänjoki kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Raakku on myös näiden Natura 2000 -alueiden suojeluperustelaji, eli populaatioita ei saa merkittävästi heikentää minkään hankkeen, suunnitelman tai toimenpiteen johdosta. Natura-alueiden luonnonarvoja turvataan mm. ilmoitusmenettelyn ja Natura-arviointimenettelyn kautta, jossa mahdollisesti Natura-alueeseen vaikuttavan hankkeen tai suunnitelman vaikutukset suojeluperusteisiin pyritään saamaan hyväksyttävälle tasolle.

Raakkujen huomiointia edistetään ELY-keskuksissa myös mm. metsälain mukaisia ilmoituksia valvomalla. ELY-keskukset ja metsäkeskukset ovat kehittäneet yhtenäistä ohjeistusta metsäkeskuksen automaattiseen ilmoitusten käsittelyyn Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämässä hankkeessa. Hakkuiden sijoittuessa raakun elinympäristön läheisyyteen, lähtee ohjeistus raakun huomioimisesta niin maanomistajalle, kuin hakkuut toteuttavalle taholle. Tarvittaessa ELY-keskus ohjeistaa hakkuita tarkemmin. Ohjeet raakun huomioimiseen löytyvät myös ELY-keskuksen sivuilta:

• Metsien käsittely jokihelmisimpukka- eli raakkualueilla (ymparisto.fi).
  
  

Myös vesilain mukaisten ilmoitusten ja vesilain lupahakemusten ohjauksella pystytään raakkujen huomiointia jossain määrin ohjaamaan. Sama koskee myös muiden lakien mukaisia ilmoitus- ja lupamenettelyjä, kaavoitus- ja YVA-prosesseja. Käytännössä erityisesti hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa esimerkiksi usean ojitushankeen osuessa samalle valuma-alueelle. Kaikki olosuhteiden muutokset valuma-alueilla ovat riski raakulle. Esimerkiksi vesistöjen lähellä tehdyt hakkuut, kunnostusojitukset, maanmuokkaus, kulotus, lannoitus ja tien rakentaminen voivat muuttaa virtaamaolosuhteita ja pienilmastoa raakuille tai sen isäntälajeille sopimattomaksi. Lisäksi jokeen tai puroon päässeet ravinteet ja kiintoainekset ovat happamoitumisen ohella erityisen haitallista raakuille ja isäntäkaloille.