Miksi juoksijat jakavat dataa lenkkeilystään muille?

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina 27.8.2024 kuinka ”kiireiset bisneshenkilöt” palkkaavat ihmisiä lenkkeilemään puolestaan sosiaalista mediaa — erityisesti Strava-sovellusta — varten. Uutinen perustui norjalaisen Nettavisenin tietoihin. Liikuntaharrastajien teknologiasuhteita tutkivat tutkijatohtori Lauri Palsa ja apulaisprofessori Pekka Mertala Jyväskylän yliopistosta eivät ole ilmiöstä täysin yllättyneitä.

“Sosiaalista mediaa on kautta sen historian käytetty halutunlaisen julkisen minäkuvan esittämiseen ja tämä pätee myös liikkumiseen. Esimerkiksi Instagramissa kiertää toistuvastui meemejä, joissa juoksijat nimeävät kovavauhtiset tempojuoksut “helpoiksi palauttaviksi lenkeiksi”. Vaikka postauksissa on kyse huumorista, kertovat ne osaltaan lajin ihanteellisesta ihmiskuvasta, eräänlaisesta “kestävyyskoneesta”, jota 3000 metrin Cooper vauhti saa hädin tuskin hengästymään”, Mertala kuvailee.

Kuitenkin siinä missä Instagramissa viestintä perustuu kuviin ja videoihin, Stravan kaltaisissa alustoissa itserepresentaation, eli itsensä esiintuomisen juuri halutulla tavalla, pääasiallinen muoto ovat numerot: data siitä, miten lujaa tai miten pitkän matkan olet juossut. Tämän niin kutsutun määrällisen eri numeroihin perustuvan itsen esiintuomisen yleistyminen mahdollistaakin Helsingin Sanomien kuvaamien juoksudatamarkkinoiden muodostumisen.

Juoksudatamarkkinoilla kovempivauhtisista eli numeerisesti vaikuttavimmista lenkeistä ostaja joutuu maksamaan enemmän kuin hitaammista.

Juoksija haluaa kuulua heimoon ja näyttää hyvältä

Palsa ja Mertala ovat tutkineet Running with Data -projektissaan suomalaisten juoksuharrastaijien arjen datalukutaitoja eli taitoa ymmärtää ja hyödyntää suorituksestaan saamaansa dataa, sekä heidän syitään olla käyttämättä digitaalista teknologiaa osana juoksua. Tutkijoiden viimeisin — vertaisarvioinnissa oleva — tutkimus käsittelee juoksijoiden syitä digitaalisen teknologian käytölle.

“Tulosten mukaan sosiaalinen verifikaatio, eli itsen sijoittaminen osaksi haluttua viiteryhmää oli yksi peruste Stravan kaltaisten urheilun mittaamista ja sosiaalista mediaa yhdistävien palvelujen käytölle. Joillekin Stravan käyttöönotto ja juoksudatan jakaminen siellä todensi ja vahvisti kuulumista “juoksijoiden heimoon”, koska muut juoksijat antoivat lenkeistä myönteisiä kommentteja ja yläpeukkuja. Toisaalta osa vastaajista kertoi suorasukaisesti egoistisuuden ja statuksen olevan perimmäinen motivaattori datan jakamiseen Stravassa”, Mertala kertoo.

Toisin sanoen, vaikka Palsan ja Mertalan tutkimuksessa vastaajat juoksivat itse lenkkinsä, oli datan jakamisen ja määrällisen itserepresentaation taustalla nähtävissä samanlaisia “halutun kaltaisen itsen” esittämiseen liittyviä tavoitteita kuin mediassa esiin nousseilla dataa ostaneilla henkilöillä. Dataa, urheilumetriikkaa ja sosiaalisen median ominaisuuksia yhdistelevien palvelujen roolia ihmisten liikkumisessa ja liikkujaidentiteetin muodostumisessa olisikin Palsan ja Mertalan mielestä tärkeää tutkia lisää.

Running with Data -tutkimuksesta on mahdollista kuulla lisää Critical Big Data and Algorithmic Literacy Network -verkoston avoimessa webinaarissa torstaina 26.9.2024 klo 16:00.