Ekonomistin pikakommentti: Bruttokansantuote elpyy kituliaasti
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Vuositasolla jäätiin yhä reippaasti pakkaselle. Kokonaistuotannon taso oli keväällä 1,2 vuodentakaiseen alempana.
Ensimmäinen varsinainen kansantalouden tilinpidon mukainen bruttokansantuotelukema vastaa suurin piirtein kaksi viikkoa sitten julkistettua ennakollista tietoa. Silloin Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,4 prosenttia.
”Bruttokansantuote on kehittynyt vuoden alkupuoliskolla pelättyä paremmin, eikä Suomi enää ole taantumassa siinä mielessä, että kokonaistuotanto supistuisi. Mistään merkittävämmästä nousukaudesta ei silti voi vielä puhua, vaan ainoastaan laskujakson päättymisestä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Ennakkotietoihin verrattuna saatiin tänään tarkempia tietoja kasvun rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta.
Alaerien tarkempi tarkasteleminen paljastaa edelleen heikkoutta vuoden toisen neljänneksen lukemista. Keskeisistä yksityisistä kysyntäeristä nousussa oli ainoastaan vienti, joka elpyi keväällä satamat sulkeneiden lakkojen jälkeen. Muita valopilkkuja ei löydy. Viennin lisäksi toisella neljänneksellä kasvussa olivat vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit. Sekä yksityiset investoinnit että yksityinen kulutus supistuivat.
”Elpymisen todelliset edellytykset ovat pikkuhiljaa vahvistumassa, mutta kaikki kasvutekijät ovat yhä hauraita. Eteenpäin katsottaessa merkittävin myötätuulitekijä on muodostumassa rahapolitiikasta, mutta laskevat korot välittyvät reaalitalouteen viiveellä. Laaja-alaista vankalla pohjalla olevaa nousua on lupa odottaa vasta ensi vuoden puolella”, arvioi Appelqvist.
Jonkinlaisena positiivisena merkkinä voi pitää sitä, että rakennusinvestointien pitkään jatkunut voimakas supistuminen tasaantui. Valitettavasti teolliset investoinnit laskivat kuitenkin selvästi, joten kokonaisuudessaan investointikehitys oli edelleen kehnoa. Tärkein kasvun jarru oli kuitenkin yksityinen kulutus, joka supistui reippaasti.
”Työllisyyden heikentyminen painaa tällä hetkellä yksityistä kulutusta ja hidastaa talouden elpymistä. Jatkossa tilanne paranee korkojen laskun myötä, mutta kulutuksen selkeään elpymiseen saadaan vauhtia vasta siinä vaiheessa, kun työllisyys kääntyy nousuun. Myöskään vientikysynnän osalta ei voida vielä puhua selkeästä käänteestä, koska euroalueen teollisuuden tilanne jatkuu hauraana”, toteaa Appelqvist.
Nopeimmin korkojen lasku välittyy Suomen talouteen kotitalouksien kulutuskysynnän kautta, kun vaihtuvakorkoisten lainojen korkomenot pienenevät. Vientikysynnän ja investointien vauhdittuminen tulee viemään jonkin verran pidempään.
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme