Ekonomistin pikakommentti: Bruttokansantuote elpyy kituliaasti

30.8.2024 08:54:19 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Jaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Vuositasolla jäätiin yhä reippaasti pakkaselle. Kokonaistuotannon taso oli keväällä 1,2 vuodentakaiseen alempana.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala. Liisa Takala

Ensimmäinen varsinainen kansantalouden tilinpidon mukainen bruttokansantuotelukema vastaa suurin piirtein kaksi viikkoa sitten julkistettua ennakollista tietoa. Silloin Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,4 prosenttia.

”Bruttokansantuote on kehittynyt vuoden alkupuoliskolla pelättyä paremmin, eikä Suomi enää ole taantumassa siinä mielessä, että kokonaistuotanto supistuisi. Mistään merkittävämmästä nousukaudesta ei silti voi vielä puhua, vaan ainoastaan laskujakson päättymisestä”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Ennakkotietoihin verrattuna saatiin tänään tarkempia tietoja kasvun rakenteesta bruttokansantuotteen alaerien osalta.

Alaerien tarkempi tarkasteleminen paljastaa edelleen heikkoutta vuoden toisen neljänneksen lukemista. Keskeisistä yksityisistä kysyntäeristä nousussa oli ainoastaan vienti, joka elpyi keväällä satamat sulkeneiden lakkojen jälkeen. Muita valopilkkuja ei löydy. Viennin lisäksi toisella neljänneksellä kasvussa olivat vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit. Sekä yksityiset investoinnit että yksityinen kulutus supistuivat.

”Elpymisen todelliset edellytykset ovat pikkuhiljaa vahvistumassa, mutta kaikki kasvutekijät ovat yhä hauraita. Eteenpäin katsottaessa merkittävin myötätuulitekijä on muodostumassa rahapolitiikasta, mutta laskevat korot välittyvät reaalitalouteen viiveellä. Laaja-alaista vankalla pohjalla olevaa nousua on lupa odottaa vasta ensi vuoden puolella”, arvioi Appelqvist.

Jonkinlaisena positiivisena merkkinä voi pitää sitä, että rakennusinvestointien pitkään jatkunut voimakas supistuminen tasaantui. Valitettavasti teolliset investoinnit laskivat kuitenkin selvästi, joten kokonaisuudessaan investointikehitys oli edelleen kehnoa. Tärkein kasvun jarru oli kuitenkin yksityinen kulutus, joka supistui reippaasti.

”Työllisyyden heikentyminen painaa tällä hetkellä yksityistä kulutusta ja hidastaa talouden elpymistä. Jatkossa tilanne paranee korkojen laskun myötä, mutta kulutuksen selkeään elpymiseen saadaan vauhtia vasta siinä vaiheessa, kun työllisyys kääntyy nousuun. Myöskään vientikysynnän osalta ei voida vielä puhua selkeästä käänteestä, koska euroalueen teollisuuden tilanne jatkuu hauraana”, toteaa Appelqvist.

Nopeimmin korkojen lasku välittyy Suomen talouteen kotitalouksien kulutuskysynnän kautta, kun vaihtuvakorkoisten lainojen korkomenot pienenevät. Vientikysynnän ja investointien vauhdittuminen tulee viemään jonkin verran pidempään.

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Koulujen kesälomia siirrettävä - myös kansallinen oppimisen seurantamalli Suomeen27.5.2026 06:57:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari kannattaa opetusministeri Anders Adlercreutzin esitystä kesälomien alun myöhentämisestä sekä keston lyhentämisestä. Samalla perheiden arkea on helpotettava kehittämällä lasten iltapäiväkerhotoimintaa. Oppimistulosten vahvistamiseksi Keskuskauppakamari esittää Suomeen kansallista oppimisen seurantamallia sekä kännykkäkiellon ulottamista koko koulupäivään myös toisella asteella.

Kiinteistöalan LKV-kokeessa ennätysmäärä osallistujia sitten vuoden 2021 – luottamus talouteen mahdollisesti parantumassa12.5.2026 06:57:00 EEST | Tiedote

Laillistetun kiinteistönvälittäjän kokeeseen (LKV) osallistuvien määrä on pitkästä aikaa nousussa. Viikonloppuna järjestettyihin kokeisiin osallistui 246 kokelaista, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2021. Tämä kertoo Keskuskauppakamarin legal counsel Erika Leinon mukaan talouden luottamuksen parantumisesta sekä siitä, että alan toimijat odottavat markkinan vilkastumista.

Keskuskauppakamari: Koulutusjärjestelmä uudistettava tekoälyaikaan – rahoitus sidottava oppimisen laatuun ja työllistymiseen11.5.2026 15:24:33 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin mukaan koulutusjärjestelmää on uudistuttava vastaamaan työelämää, jossa tekoäly on pysyvä osa arkea ja jossa inhimillinen arvonluonti korostuu. Koulutuksen tulee vahvistaa erityisesti ajattelua, soveltamiskykyä ja teknologian kriittistä hyödyntämistä. Keskuskauppakamari esittää, että korkeakoulujen rahoituksen tulee palkita nykyistä vahvemmin laadukkaasta oppimista ja työllistymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye