”Tutkimus haastaa perinteistä näkemystä, jonka mukaan koulutus vaikeuttaisi perheen perustamista naisilla”
2.9.2024 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Koulutus lisää perheen perustamista naisilla, mutta ei miehillä, kertoi alkuvuodesta julkaistu Etla-tutkimus yllättäen. Uusien, kesällä julkaistujen tutkimustulosten mukaan syy on se, että koulutusta pidetään merkkinä vanhemman kyvyistä tukea lapsen kehitystä. Tällä on merkitystä erityisesti naisille, sillä äidit viettävät isiä enemmän aikaa lasten kanssa.

Helmikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa ”Education, Gender, and Family Formation (Etla Working Paper 116)” tarkasteltiin koulutustason vaikutusta perheen perustamiseen hyödyntäen toisen asteen ja korkeakoulutuksen sisäänpääsyrajojen luomaa tutkimusasetelmaa. Tutkimustulosten mukaan naisten pääsy jatkokoulutukseen lisää lasten ja kumppanin saamisen todennäköisyyttä molemmilla koulutusasteilla, mutta miehillä vastaavaa vaikutusta ei löydetty.
Heinäkuussa kansainvälisesti julkaistuissa päivitetyissä tuloksissa (IZA Discussion Paper No. 17122) tutkijat ovat pyrkineet selvittämään mahdollisia selityksiä sille, miksi koulutus lisää perheen perustamista vain naisilla. Jatkotyössä hyödynnettiin muun muassa EVA:n arvo- ja asennetutkimusta.
- Testasimme useita vaihtoehtoja sille, mikä voisi selittää monin tavoin yllättäviä tuloksiamme. Vahvistusta sai ainoastaan teoria, jonka mukaan koulutus lisää naisten kysyntää mahdollisena kumppanina, koska sitä pidetään merkkinä vanhemman kyvyistä tukea lapsen kehitystä. Tällä on merkitystä nimenomaan naisille, sillä äidit viettävät edelleen isiä enemmän aikaa lasten kanssa, kertoo Etlan tutkimuspäällikkö, akatemiatutkija Hanna Virtanen.
Kyselyn tulosten perusteella suomalaiset tiedostavat, että sosiaalisten taitojen merkitys on kasvanut työmarkkinoilla ja että vanhemmilla - erityisesti äideillä, on koulua isompi merkitys näiden taitojen kehittämisessä.
Etlan Virtasen mukaan tutkimus haastaakin perinteistä näkemystä, jonka mukaan koulutus vaikeuttaisi perheen perustamista naisilla tai voisi toimia ratkaisuna miesten laskeviin trendeihin. Korkeasti koulutetut miehet kyllä perustavat perheen matalasti koulutettuja miehiä todennäköisemmin, mutta tutkimustulosten mukaan koulutuksella ei ole syy-seuraussuhdetta miesten perheen perustamiseen.
Koulutusryhmien välillä havaitut erot miesten todennäköisyydessä saada lapsia ja olla parisuhteessa voivat selittyä sillä, että koulutukseen hakeutuvat miehet ovat muutenkin kiinnostuneempia perheen perustamisesta. Toisaalta matalasti koulutetuilla miehillä saattaa olla monenlaisia muita, kasaantuneita ongelmia, jotka estävät heitä hankkimasta koulutusta ja perustamasta perhettä.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa LIFECON-hanketta, ja se on toteutettu yhteistyössä Norjan kauppakorkeakoulun, Aalto-yliopiston sekä Laboren tutkijoiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

