”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella

Hotelli- ja ravintola-alan verotus sekä yritystuet vaikuttavat merkittävästi kuluttajien arjen valintoihin ja toimialojen väliseen kilpailuasetelmaan. Hyvän verojärjestelmän keskeinen tavoite eli kilpailuneutraalisuus ei Suomessa kaikilta osin toimi eli verotus voi myös ohjata kysyntää ja tuotantoa pois taloudellisesti tehokkaista ratkaisuista erilaisen verorasituksen vuoksi.

Suomalaisten lomamatkojen majoittumisista lähes puolet suuntautuu ulkomaille. Vuoden 2025 veronkorotuksen jälkeen Suomessa majoittumisen alv-kanta on selvästi korkeampi kuin suomalaisten suosimissa ulkomaisissa matkakohteissa keskimäärin. Verokohtelun eroa jyrkentää myös se, että kuljetus ulkomaille on verotonta, kun taas kotimaan sisällä tapahtuvista matkoista maksetaan 13,5 prosentin arvonlisävero.

– Esimerkiksi tunnin lennolla Helsingistä Tukholmaan ei ole arvonlisäveroa, mutta samanpituisella lennolla Helsingistä Ouluun alv tulee mukaan lipun hintaan. Tällä hetkellä verojärjestelmämme siis suosii ulkomaan matkoja ja ohjaa samalla suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista. Arvonlisäverotuksen rakennetta ja alennettuja verokantoja kokonaisuutena kannattaisi miettiä uudella tavalla, toteaa vanhempi tutkija Jaakko Markkanen Etlasta.

Arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa ”Majoitus- ja ravitsemispalvelujen arvonlisäverotuksen tasapuolisuus ja kilpailuneutraliteetti” (Etla Raportti 183). Tutkimuksessa analysoidaan majoitus- ja ravintola-alan verokohtelua, kansainvälistä verokilpailua sekä matkustajamerenkulun verotukia. Tutkijat esittelevät myös joitakin vaihtoehtoja markkinavääristymien oikaisemiseksi. Tutkimuksen on rahoittanut Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa.

Varustamojen tuet eivät istu tasapuolisen kilpailuasetelman henkeen

Suomi maksaa varustamoille erityistä miehistötukea mm. siksi, että suomalaiset varustamot eivät siirtäisi aluksiaan ulkomaisten lippujen alle. Valtion maksamaa tukea on perusteltu myös huoltovarmuudella. Risteilyaluksille maksettu miehistötuki sekä matkustaja-alusten veroton ravintolamyynti antavat aluksille etulyöntiaseman maissa toimiviin ravintoloihin ja hotelleihin nähden.

– Helppoja ratkaisuja ei ole. Nykyinen julkisen sektorin säästöjen aika vaatii myös merenkulun läpikäymistä. Mielessä on pidettävä kilpailuasetelma eli reilu peli ja samat säännöt samalla kun pohditaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta olennaisinta, pohtii Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Ravintoloiden alempi alv-kanta on perusteltavissa

Vaikka ekonomistit usein kannattavatkin alennettujen alv-kantojen yhtenäistämistä, löytää nyt julkaistu tutkimus perusteluja alennetun alv-kannan soveltamiseen kotimaisella ravintola-alalla.

– Perusteluna on, että ravintoloista ostettu ateria kilpailee yleensä kotona valmistetun aterian kanssa. Kotona kokattu ateria ei kuulu arvonlisäveron piiriin. Ravintoloiden arvonlisäveron korottaminen voi kannustaa siirtämään kotiin paitsi ateriointia, myös työtä, vaikka markkinatuotanto voisi olla jopa tehokkaampaa, sanoo Etlan Jaakko Markkanen.

Tutkijat nostavat esiin myös muita vaihtoehtoja kilpailuasetelman tasapuolistamiseksi, kuten työnantajamaksujen alentamisen tai sunnuntaityöstä maksettavan tuplapalkan poistamisen.

Raportissa ehdotetaan harkittavaksi myös Suomesta alkavaan kansainväliseen henkilökuljetukseen kohdistuvaa arvomääräistä matkustusveroa, joka vastaisi kotimaan kuljetuksen arvonlisäverotusta (poikkeuksena yritysten liikematkat, jotka vapautettaisiin ylimääräisestä verosta). Matkustusvero tuottaisi arvioiden mukaan julkiselle taloudelle noin 225–290 miljoonaa euroa vuodessa ja tasoittaisi kotimaan- ja ulkomaanmatkailun välistä verokuilua, nostamatta Suomeen suuntautuvan matkailun hintoja.

Kangasharju, Aki – Kuusi, Tero – Markkanen, Jaakko: Majoitus- ja ravitsemispalvelujen arvonlisäverotuksen tasapuolisuus ja kilpailuneutraliteetti (Etla Raportti 183)