Uudessa lastensairaalassa tehtiin keskoselle sydämen valtimotiehyen sulku katetritoimenpiteellä
Keskosen valtimotiehyen sulkua suonensisäisellä katetritoimenpiteellä ei ole tehty Suomessa aikaisemmin. Toimenpiteen ansiosta lapsi välttyi sydänleikkaukselta.
Hieman yli kilon painoisen keskosen valtimotiehyen, ductus arteriosus (PDA), sulku tehtiin suonensisäisesti nivusen kautta katetrin avulla asetetulla keskosten hoitoon kehitetyllä sulkulaitteella.
”Katetritoimenpide rasittaa lasta huomattavasti vähemmän kuin sydänleikkaus. Toimenpiteen avulla vältytään mahdollisilta kirurgisilta komplikaatioilta, kirurgian aiheuttamalta kuormitukselta sekä vähennetään hengityskonehoidon tarvetta. Nämä kaikki parantavat keskosen ennustetta”, sanoo lastenkardiologi Otto Rahkonen Uudesta lastensairaalasta.
Uudessa lastensairaalassa tehty toimenpide oli Pohjoismaisen yhteistyön tulosta.
Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla valtimotiehyt ei aina sulkeudu normaalisti
Syntymän jälkeen sikiöaikainen verenkierron yhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä eli valtimotiehyt tulisi sulkeutua. Mitä epäkypsemmästä keskosesta on kyse, sitä useammin valtimotiehyt jää avoimeksi. Avoin valtimotiehyt aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa, vaikuttaa keskosen keuhkojen toimintaan sekä huonontaa aivojen ja suoliston verenkiertoa. Aikaisemmin tällainen kuormittava valtimotiehyt on suljettu sydänleikkauksessa. Valtimotiehyen sulkua yritetään yleensä ensin lääkkeellisesti.
”Suomessa on vuosittain tehty noin viisi valtimotiehyen kirurgista sulkua keskosille. Näistä lähes kaikki voidaan jatkossa korvata tällä toimenpiteellä”, jatkaa Otto Rahkonen.
HUSissa hoidetaan kaikkia lasten sydänsairauksia. Lasten ja nuorten sydänkirurgia, sydämen katetroinnit ja sydämensiirrot on keskitetty valtakunnallisesti Uuteen lastensairaalaan. Vastasyntyneiden teho-osasto Saarella hoidetaan vuosittain 120–140 alle 1500 g painavaa pikkukeskosta.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
osastonlääkäri, lastenkardiologi Otto Rahkonen, 050 427 0425, otto.rahkonen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme