Uudessa lastensairaalassa tehtiin keskoselle sydämen valtimotiehyen sulku katetritoimenpiteellä
Keskosen valtimotiehyen sulkua suonensisäisellä katetritoimenpiteellä ei ole tehty Suomessa aikaisemmin. Toimenpiteen ansiosta lapsi välttyi sydänleikkaukselta.
Hieman yli kilon painoisen keskosen valtimotiehyen, ductus arteriosus (PDA), sulku tehtiin suonensisäisesti nivusen kautta katetrin avulla asetetulla keskosten hoitoon kehitetyllä sulkulaitteella.
”Katetritoimenpide rasittaa lasta huomattavasti vähemmän kuin sydänleikkaus. Toimenpiteen avulla vältytään mahdollisilta kirurgisilta komplikaatioilta, kirurgian aiheuttamalta kuormitukselta sekä vähennetään hengityskonehoidon tarvetta. Nämä kaikki parantavat keskosen ennustetta”, sanoo lastenkardiologi Otto Rahkonen Uudesta lastensairaalasta.
Uudessa lastensairaalassa tehty toimenpide oli Pohjoismaisen yhteistyön tulosta.
Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla valtimotiehyt ei aina sulkeudu normaalisti
Syntymän jälkeen sikiöaikainen verenkierron yhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä eli valtimotiehyt tulisi sulkeutua. Mitä epäkypsemmästä keskosesta on kyse, sitä useammin valtimotiehyt jää avoimeksi. Avoin valtimotiehyt aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa, vaikuttaa keskosen keuhkojen toimintaan sekä huonontaa aivojen ja suoliston verenkiertoa. Aikaisemmin tällainen kuormittava valtimotiehyt on suljettu sydänleikkauksessa. Valtimotiehyen sulkua yritetään yleensä ensin lääkkeellisesti.
”Suomessa on vuosittain tehty noin viisi valtimotiehyen kirurgista sulkua keskosille. Näistä lähes kaikki voidaan jatkossa korvata tällä toimenpiteellä”, jatkaa Otto Rahkonen.
HUSissa hoidetaan kaikkia lasten sydänsairauksia. Lasten ja nuorten sydänkirurgia, sydämen katetroinnit ja sydämensiirrot on keskitetty valtakunnallisesti Uuteen lastensairaalaan. Vastasyntyneiden teho-osasto Saarella hoidetaan vuosittain 120–140 alle 1500 g painavaa pikkukeskosta.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
osastonlääkäri, lastenkardiologi Otto Rahkonen, 050 427 0425, otto.rahkonen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme