Tutkimus: Ihmisen älykkyys vaikuttaa tietokoneen sujuvaan käyttöön luultua enemmän
Tulos on tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on tullut yllättävän monimutkaisia käyttää, sanoo tutkimusta vetänyt professori Antti Oulasvirta.

Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että älykkyys – yleiset kognitiiviset kyvyt, eli ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot, kuten havaitseminen, ajattelu ja muistaminen – ennustaa ihmisten kykyä suoriutua täysin normaaleista tehtävistä tietokoneen kanssa.
”Tutkimustuloksemme on ensimmäinen selkeä todiste siitä, että kognitiivisilla kyvyillä on merkittävä ja laaja-alainen vaikutus ihmisten kykyyn käyttää tietokonetta. Kognitiiviset kyvyt ovat yhtä tärkeä tekijä kuin aikaisempi kokemus tietokoneen käytöstä, toisin kuin aiemmin on ajateltu.” Näin tiivistää tuoreen tutkimustuloksen Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta, joka ryhmineen on laajasti tutkinut ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Aalto-yliopiston informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat. Tulos on heidän mukaansa tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on yksinkertaisesti tullut liian monimutkaisia käyttää. Pelkkä harjaantuminen ei enää riitä, vaan älykkyydestä on tullut tietokoneiden kanssa suoriutumista ennustava tekijä.
”Selvää siis on, että yksilöiden välisiä eroja ei voida poistaa pelkästään kouluttamalla, vaan tulevaisuudessa käyttöliittymät on yksinkertaisesti tehtävä kognitiivisesti helpommaksi käyttää. Tämä ikiaikainen tavoite on jossain kohtaa unohtunut, ja kömpelösti suunnitelluista käyttöliittymistä on tullut digitaalista kuilua ruokkiva tekijä. Emme voi edistää tietokoneiden syvempää ja tasa-arvoisempaa käyttöä yhteiskunnassa, jollemme ratkaise tätä perusongelmaa”, Oulasvirta katsoo.
Ikä edelleen merkittävin tekijä
Tutkimukseen osallistui eri ikäryhmiin kuuluvia testihenkilöitä. Heille annettiin 18 eri tehtävää, joiden ratkaisemista tutkijat tarkkailivat. Näihin kuului muun muassa ohjelmiston asennus, navigointi, taulukkolaskentaohjelman käyttö ja lomakkeiden täyttö.
Kognitiivisten kykyjen arviointi taas pohjautuu alan standardoituun ja vakiintuneeseen mittaustapaan. Tutkimus on ensimmäinen, jossa mitataan käyttäjien todellista kykyä suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä tietokoneella.
“Aiemmin on vain kysytty omia uskomuksia kyselylomakkeita käyttäen. Tiedämme, että ihmisillä voi olla virheellinen uskomus omista kyvyistä, siksi oli tärkeää mitata, miten hyvin tehtävistä oikeasti suoriudutaan,” yliopistonlehtori Viljami Salmela Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimuksessa saatiin paljon uutta tietoa siitä, mitkä kognitiiviset kyvyt ovat tärkeimpiä. Kun tietokonepeleissä prosessoinnin nopeus on tärkeää, tämä ei korostu arkipäivän tehtävissä tietokoneella.
“Tutkimus paljasti, että erityisesti työmuisti, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus ovat tärkeimmät kyvyt. Tietokoneen käytössä täytyy päätellä missä järjestyksessä asioita tehdään ja pitää mielessä mitä on jo tehty. Puhdas matemaattinen tai looginen kyky ei auta samalla tavalla”, Salmela toteaa.
Oulasvirran mukaan myös sovellusten ja käyttöliittymien välillä on suuria eroja. ”Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käytössä on tärkeintä harjoittelu, tiedonhakutehtävissä korostuu kielellinen kyvykkyys, kun taas verkkopankin käytössä korostuu toiminnanohjaus.”
”Tämäkin tutkimustulos kertoo kuitenkin sen, että ikä on edelleen merkittävin tekijä siinä, miten sovelluksia osataan käyttää. Iäkkäimmillä kului selvästi enemmän aikaa tehtävien teossa, ja he myös kokivat tehtävän kuormittavampana”, Salmela sanoo.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Human-Computer Studies -lehdessä elokuussa 2024.
Linkki artikkeliin https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S107158192400137X.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Oulasvirta
Professori, Aalto-yliopisto
antti.oulasvirta@aalto.fi
p. 050 3841 561
Viljami Salmela
Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
viljami.salmela@helsinki.fi
p. 050 4484 168
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
ADHD-oireet esiin virtuaalitodellisuuspelin avulla - tutkijat havaitsivat selkeitä eroja lasten aivoverkostoissa24.3.2025 10:24:23 EET | Tiedote
Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.
Pysäyttävä tutkimustulos: Maailman maaseutualueilla asuu paljon luultua enemmän ihmisiä18.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.
EMBARGO: “Significant proportion” of world’s rural population missing from global estimates, says study18.3.2025 12:00:00 EET | Press release
Global population datasets, crucial for decision-making by governments and institutions, may underestimate rural populations by as much as 53% to 84%, reveals an Aalto University study.
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä10.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä7.3.2025 12:00:18 EET | Tiedote
Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme