Tutkimus etätyökommelluksista: vilauttelua, unohduksia, palaveripieruja ja perheen ojentamista
Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimus* paljastaa, että suomalaisten yleisimmät etätyökommellukset liittyvät unohteluun sekä kameran tai mikin käyttöön. Noloja tilanteita etäkokouksissa ovat aiheuttaneet muun muassa sotkuinen koti, ilmavaivat ja perheen äänekäs ojentaminen. Neljä viidestä (80 %) pitää hyväksyttävänä sitä, että kamera pidetään etätyökokouksissa suljettuna.

Syksyn koittaessa etätyöt kuuluvat taas monen suomalaisen arkeen. Etätyöt koetaan valtaosin positiivisina, mutta kömmähdyksiäkin sattuu. Valokuitusen teettämän Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimuksen* mukaan reippaasti yli kolmannes (41 %) kertoo töpänneensä joskus etätöissä. Nuoret 18–29-vuotiaat kertovat kokeneensa etätyömokia selvästi useammin kuin vanhemmat.
Tutkimuksen mukaan yleisin etätyömoka on työpaikalle unohtunut oleellinen tavara. Tämän haasteen on kokenut viidesosa (18 %) vastaajista. Toinen merkittävä haaste liittyy ajanhallintaan: noin kuudesosa (13 %) vastaajista kertoo unohtaneensa etäpalaverin tai myöhästyneensä siitä, koska on liian uppoutunut kotitöihin.
Etäpalavereissa epäedustava ulkoasu on nolottanut noin kahdeksasosaa (12 %), ja 7 prosenttia vastaajista on joutunut tilanteeseen, jossa kamera on ollut päällä ja paljastanut sotkuisen kodin. Muut etätyökommellukset liittyvät avoimiin mikrofoneihin ja niiden tuomiin yllätyksiin – niin huutojen, pierujen kuin yskänkohtausten muodossa.
Suomalaiset pitävät kokouskameran mieluummin kiinni
Monilla työpaikoilla käydään keskustelua siitä, voiko kameran pitää videopalavereissa kiinni.
– Potevatko suomalaiset kamerastressiä? Ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa ihmisten välistä viestintää ja tarjoavat henkilökohtaisemman yhteyden. Kun kamera on päällä, on myös vaikeampi tehdä muita asioita samanaikaisesti, jolloin palaveriin tulee keskityttyä paremmin, pohtii Valokuitusen viestintäpäällikkö Kirsi Jännes.
Kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä virtuaalipalavereihin osallistuvista pitää kameran kiinnipitämistä hyväksyttävänä. Kaksi kolmesta sanoo myös pitävänsä oman kameransa yleensä kiinni. Selkeä enemmistö pitää läsnäpalaveria kuitenkin parempana kuin virtuaalitapaamista.
Etätöitä tekee yli puolet työssäkäyvistä
Etätöiden tekeminen on Suomessa yleistä ja monilla säännöllistä. Työssäkäyvistä reilusti yli puolet (58 %) tekee etätöitä ainakin joskus, ja joka viides miltei joka päivä.
Etätöitä tehdään, koska niiden koetaan mahdollistavan paremman keskittymisen ja arjen hallinnan sekä lisäävän hyvinvointia ja tehokkuutta.
– Etätyötä tekevistä joka kymmenes tekisi enemmän etätöitä, jos nettiyhteys kotona tai mökillä olisi nykyistä parempi. Tulevaisuudessa digityö on yleistymässä ja siihen tarvitaan luotettavia ja nopeita yhteyksiä, Jännes muistuttaa.
Joka neljäs etätyötä ainakin joskus tekevistä sanoo kotinsa nettiyhteyden pätkivän tai hidastelevan vähintään viikoittain etätöitä tehdessä. Kahdella viidestä (41 %) on ainakin kerran käynyt niin, että etäpalaveri on epäonnistunut, työtehtävä on jäänyt tekemättä tai aikaansaannokset lähettämättä nettiyhteyden reistailun vuoksi.
Yleisimmät etätyömokat:
- Olen jättänyt työpaikalleni asioita/tavaroita, joita olisin tarvinnut etätöissä (18 %)
- Olen unohtanut etäpalaverin tai myöhästynyt siitä, kun olen tehnyt kotihommia (13 %)
- Olen etäpalaverissa esiintynyt mielestäni “epäedustavassa” ulkoasussa (12 %)
- Kamera on ollut päällä ja ihmiset ovat nähneet sotkuisen kotini (7 %)
- Olen joutunut perumaan paikan päälle sovitun tapaamisen viime hetkillä, kun päätinkin jäädä etätöihin ja en muistanut sovittua tapaamista (7 %)
- Olen huutanut puolisolleni tai lapsilleni enkä huomannut, että mikrofoni on auki (5 %)
- Olen niistänyt/pieraissut kovaa enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen käynyt palaverin aikana wc:ssä enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen vaihtanut vaatteita etäpalaverin aikana enkä huomannut, että kamerani oli auki
(1 %)
*Valokuitunen ja YouGov toteuttivat sähköisen kyselyn suomalaisten netinkäytöstä
17.4–25.4.2024 välisenä aikana. Suomalaisten digiarki 2024 -kyselyn kokonaisvastaajamäärä on 2 003 henkilöä. Valtakunnallisen tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset suomalaiset väestöä edustavalla otoksella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki KaunistoToimitusjohtajaValokuitunen Oy
heikki.kaunisto@valokuitunen.fiKirsi JännesViestintäpäällikköValokuitunen Oy
Puh:050 564 4645kirsi.jannes@valokuitunen.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Valokuitunen Oy rakentaa valokuituyhteyksiä taajamien koteihin ja yrityksiin valtakunnallisesti sinne, missä kysyntää on eniten. Valokuitu on paras saatavilla oleva kiinteä yhteys, joka ei pätki verkon kuormittumisen tai sääolosuhteiden takia. Valokuidulla kotitaloudet saavat tiedonsiirtoyhteydet kerralla kuntoon seuraavaksi vuosikymmeniksi. Kytkemme pientalojen valokuituyhteydet Telian ylläpitämään Avoin Kuitu -runkoverkkoon, jossa asiakas voi nyt ja jatkossa valita nettiliittymänsä usealta eri palveluntarjoajalta. Lähivuosina Valokuitunen investoi satoja miljoonia valokuituverkkoihin Suomessa, jo pelkästään vuoden 2023 aikana investoimme 100 miljoonaa verkkojen rakentamiseen. Valokuitusen verkkojen rakentamisen pääyhteistyökumppani on Eltel. Meidät omistavat suomalainen sijoitusyhtiö CapManin Infra-rahasto ja Telia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valokuitunen Oy
Sotisaaren alueen valokuituverkko siirtyi Valokuitusen omistukseen25.4.2025 06:57:00 EEST | Tiedote
Valokuitunen on ostanut Kaakamon tietoverkko-osuuskunnalta Sotisaaren alueelle rakennetun valokuituverkon. Kauppakirjat allekirjoitettiin pääsiäisviikolla.
Valokuitunen aloitti valokuituverkon päätelaitteiden vaihdot Hyvinkäällä9.4.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Valokuitusen Telialta ostaman valokuituverkon asiakkaiden kodeissa alkaa päätelaitteiden vaihdot, jotka koskevat ensimmäisessä vaiheessa noin 4 000 asiakasta. Hyvinkää on yksi ensimmäisistä kaupungeista, joissa vaihdot ovat jo käynnissä. Tänä vuonna Valokuitunen vaihtaa ostetun verkon kaikki päätelaitteet uusiin. Uudet laitteet mahdollistavat sen, että kaikki valokuituyhteydet voidaan siirtää avoimeen kuituun eli verkko muutetaan avoimeksi.
Suomi on valokuidutettu ennätystahtia – Valokuitusella 50 % osuus markkinan kasvusta8.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Valokuituyhteyksien saatavuus Suomessa on nyt parempi kuin koskaan ennen. Vuonna 2020 perustettu Valokuitunen on kasvanut viidessä vuodessa Suomen suurimmaksi pientaloalueiden valokuituverkkojen rakentajaksi ja vauhdittanut valokuitusaatavuuden kehitystä Suomessa merkittävästi. Toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan kilpailu isoista taajama-alueista alkaakin olla tämän vuoden jälkeen takanapäin, mikä tarkoittaa asukkaille vähitellen myös rakentamisen haittojen vähentymistä.
Valokuitunen aloitti valokuituverkon päätelaitteiden vaihdot Hämeenlinnassa7.4.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Valokuitusen Telialta ostaman valokuituverkon asiakkaiden kodeissa alkaa päätelaitteiden vaihdot ympäri Suomen. Hämeenlinna on yksi ensimmäisistä kaupungeista, joissa vaihdot ovat jo käynnissä. Tänä vuonna Valokuitunen vaihtaa ostetun verkon kaikki päätelaitteet uusiin. Uudet laitteet mahdollistavat sen, että kaikki valokuituyhteydet voidaan siirtää avoimeen kuituun eli verkko muutetaan avoimeksi.
Valokuitusen Telialta ostamassa valokuituverkossa on alkamassa ensimmäinen vaihe: ”Muutos näkyy jokaisella asiakkaalla”31.3.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomen suurin valokuituverkko-kauppa toteutui viime vuoden lopussa, kun Valokuitunen osti Telialta sen omistamat Kotikuitu-verkot. Kaupan kohteena olevat valokuituverkot ja asiakkaiden verkkoyhteydet siirtyvät kokonaan Valokuitusen hallintaan lähitulevaisuudessa. Nyt verkossa alkaa ensimmäinen, asiakkaalle näkyvä vaihe ennen varsinaista verkkotiedon siirtoa eli migraatiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme