Tutkimus etätyökommelluksista: vilauttelua, unohduksia, palaveripieruja ja perheen ojentamista
Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimus* paljastaa, että suomalaisten yleisimmät etätyökommellukset liittyvät unohteluun sekä kameran tai mikin käyttöön. Noloja tilanteita etäkokouksissa ovat aiheuttaneet muun muassa sotkuinen koti, ilmavaivat ja perheen äänekäs ojentaminen. Neljä viidestä (80 %) pitää hyväksyttävänä sitä, että kamera pidetään etätyökokouksissa suljettuna.

Syksyn koittaessa etätyöt kuuluvat taas monen suomalaisen arkeen. Etätyöt koetaan valtaosin positiivisina, mutta kömmähdyksiäkin sattuu. Valokuitusen teettämän Suomalaisten digiarki 2024 -tutkimuksen* mukaan reippaasti yli kolmannes (41 %) kertoo töpänneensä joskus etätöissä. Nuoret 18–29-vuotiaat kertovat kokeneensa etätyömokia selvästi useammin kuin vanhemmat.
Tutkimuksen mukaan yleisin etätyömoka on työpaikalle unohtunut oleellinen tavara. Tämän haasteen on kokenut viidesosa (18 %) vastaajista. Toinen merkittävä haaste liittyy ajanhallintaan: noin kuudesosa (13 %) vastaajista kertoo unohtaneensa etäpalaverin tai myöhästyneensä siitä, koska on liian uppoutunut kotitöihin.
Etäpalavereissa epäedustava ulkoasu on nolottanut noin kahdeksasosaa (12 %), ja 7 prosenttia vastaajista on joutunut tilanteeseen, jossa kamera on ollut päällä ja paljastanut sotkuisen kodin. Muut etätyökommellukset liittyvät avoimiin mikrofoneihin ja niiden tuomiin yllätyksiin – niin huutojen, pierujen kuin yskänkohtausten muodossa.
Suomalaiset pitävät kokouskameran mieluummin kiinni
Monilla työpaikoilla käydään keskustelua siitä, voiko kameran pitää videopalavereissa kiinni.
– Potevatko suomalaiset kamerastressiä? Ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa ihmisten välistä viestintää ja tarjoavat henkilökohtaisemman yhteyden. Kun kamera on päällä, on myös vaikeampi tehdä muita asioita samanaikaisesti, jolloin palaveriin tulee keskityttyä paremmin, pohtii Valokuitusen viestintäpäällikkö Kirsi Jännes.
Kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä virtuaalipalavereihin osallistuvista pitää kameran kiinnipitämistä hyväksyttävänä. Kaksi kolmesta sanoo myös pitävänsä oman kameransa yleensä kiinni. Selkeä enemmistö pitää läsnäpalaveria kuitenkin parempana kuin virtuaalitapaamista.
Etätöitä tekee yli puolet työssäkäyvistä
Etätöiden tekeminen on Suomessa yleistä ja monilla säännöllistä. Työssäkäyvistä reilusti yli puolet (58 %) tekee etätöitä ainakin joskus, ja joka viides miltei joka päivä.
Etätöitä tehdään, koska niiden koetaan mahdollistavan paremman keskittymisen ja arjen hallinnan sekä lisäävän hyvinvointia ja tehokkuutta.
– Etätyötä tekevistä joka kymmenes tekisi enemmän etätöitä, jos nettiyhteys kotona tai mökillä olisi nykyistä parempi. Tulevaisuudessa digityö on yleistymässä ja siihen tarvitaan luotettavia ja nopeita yhteyksiä, Jännes muistuttaa.
Joka neljäs etätyötä ainakin joskus tekevistä sanoo kotinsa nettiyhteyden pätkivän tai hidastelevan vähintään viikoittain etätöitä tehdessä. Kahdella viidestä (41 %) on ainakin kerran käynyt niin, että etäpalaveri on epäonnistunut, työtehtävä on jäänyt tekemättä tai aikaansaannokset lähettämättä nettiyhteyden reistailun vuoksi.
Yleisimmät etätyömokat:
- Olen jättänyt työpaikalleni asioita/tavaroita, joita olisin tarvinnut etätöissä (18 %)
- Olen unohtanut etäpalaverin tai myöhästynyt siitä, kun olen tehnyt kotihommia (13 %)
- Olen etäpalaverissa esiintynyt mielestäni “epäedustavassa” ulkoasussa (12 %)
- Kamera on ollut päällä ja ihmiset ovat nähneet sotkuisen kotini (7 %)
- Olen joutunut perumaan paikan päälle sovitun tapaamisen viime hetkillä, kun päätinkin jäädä etätöihin ja en muistanut sovittua tapaamista (7 %)
- Olen huutanut puolisolleni tai lapsilleni enkä huomannut, että mikrofoni on auki (5 %)
- Olen niistänyt/pieraissut kovaa enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen käynyt palaverin aikana wc:ssä enkä huomannut, että mikrofoni oli auki (2 %)
- Olen vaihtanut vaatteita etäpalaverin aikana enkä huomannut, että kamerani oli auki
(1 %)
*Valokuitunen ja YouGov toteuttivat sähköisen kyselyn suomalaisten netinkäytöstä
17.4–25.4.2024 välisenä aikana. Suomalaisten digiarki 2024 -kyselyn kokonaisvastaajamäärä on 2 003 henkilöä. Valtakunnallisen tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset suomalaiset väestöä edustavalla otoksella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki KaunistoToimitusjohtajaValokuitunen Oy
heikki.kaunisto@valokuitunen.fiKirsi JännesViestintäpäällikköValokuitunen Oy
Puh:050 564 4645kirsi.jannes@valokuitunen.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Valokuitunen Oy rakentaa valokuituyhteyksiä taajamien koteihin ja yrityksiin valtakunnallisesti sinne, missä kysyntää on eniten. Valokuitu on paras saatavilla oleva kiinteä yhteys, joka ei pätki verkon kuormittumisen tai sääolosuhteiden takia. Valokuidulla kotitaloudet saavat tiedonsiirtoyhteydet kerralla kuntoon seuraavaksi vuosikymmeniksi. Kytkemme pientalojen valokuituyhteydet Telian ylläpitämään Avoin Kuitu -runkoverkkoon, jossa asiakas voi nyt ja jatkossa valita nettiliittymänsä usealta eri palveluntarjoajalta. Lähivuosina Valokuitunen investoi satoja miljoonia valokuituverkkoihin Suomessa, jo pelkästään vuoden 2023 aikana investoimme 100 miljoonaa verkkojen rakentamiseen. Valokuitusen verkkojen rakentamisen pääyhteistyökumppani on Eltel. Meidät omistavat suomalainen sijoitusyhtiö CapManin Infra-rahasto ja Telia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valokuitunen Oy
Digiarki 2025: Enemmistö suomalaisista pelkää hakkerointia – näin varmistat turvallisen joulushoppailun verkossa11.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Samalla kun verkkokauppa vilkastuu joulun alla, tietoturva huolettaa monia. Suomalaisten Digiarki -tutkimuksen* mukaan lähes kolme neljästä (70 %) suomalaisesta pelkää tietoliikenneyhteyksien hakkerointia. Joulushoppaajien kannattaa olla erityisen tarkkoina verkossa asioidessaan, jotta henkilö- ja maksutiedot eivät päädy vääriin käsiin.
Tutkimus: Yli 60 % suomalaisista huolissaan sote-palveluiden digitalisoitumisesta11.11.2025 07:46:00 EET | Tiedote
Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja siirretään vauhdilla digiaikaan, mutta muutos herättää suomalaisissa myös epävarmuutta. Digiarkea luotaavan tutkimuksen* mukaan liki kaksi kolmesta vastaajasta (65 %) pitää palvelujen siirtymistä verkkoon huolestuttavana, koska kaikilla ei ole hyviä nettiyhteyksiä käytössään. Saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan toimivia yhteyksiä, opastusta ja uudenlaisia ratkaisuja.
Juuan vuokra-asuntoihin valokuituyhteyksiä23.10.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Valokuitunen on rakentamassa Juukaan lisää valokuituverkkoa, kun se teki sopimuksen Kiinteistö Oy Juuan Vuokratalojen omistamien kiinteistöjen kuiduttamisesta. Panostukset toimiviin ja luotettaviin tietoliikenneyhteyksiin lisäävät vuokra-asuntojen houkuttelevuutta. Parhaillaan Valokuitusella on kunnassa myös kaksi muuta valokuituhanketta käynnissä.
Aavasaksan matkailualueen kaava-alueelle rakennetaan valokuituyhteydet7.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Ylitornion kunta panostaa Aavasaksan alueeseen kehittämällä monella eri tavalla alueen elin- ja vetovoimaa. Yksi merkittävistä askelista on hyvien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen alueelle. Kunta on tehnyt Valokuitusen kanssa sopimuksen kaava-alueen valokuituvalmiuden rakentamisesta. Verkon rakentaminen on alkanut syyskuun lopussa, tämänhetkisten arvioiden mukaan se valmistuu loppuvuoden aikana.
Laihialla on Valokuitusen sadastuhannes asiakas – perhe palkittiin ilmaisella valokuidulla25.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Valokuitusen valokuituverkkoa on rakennettu Laihialle tänä vuonna neljälle alueelle. Kaiken kaikkiaan verkon piirissä on noin 1 100 laihialaista huoneistoa. Valokuidun kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja Valokuitusella sadantuhannen asiakkaan rajapyykki täyttyi kesällä. Valokuitusen sadastuhannes asiakas löytyi Laihialta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme