Portugalin verouudistus houkutteli maahan kolminkertaisen määrän varakkaita eläkeläisiä
Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tuoreessa "Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation" -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2013 Portugalissa käyttöön otettua veroreformia, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi Portugaliin muuttaneille eläkeläisille. Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille. Suomen jälkeen myös Ruotsi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2022. Muiden maiden kohdalla vuodesta 2020 alkaen uusien muuttajien eläkkeitä alettiin verottaa Portugalissa 10% veroasteella ja vuodesta 2024 alkaen uudet eläkeläiset eivät ole enää hyötyneet lainkaan alennetuista verokannoista. Työpaperin julkaisseessa tutkijaryhmässä on mukana Laboren erikoistutkija Salla Kalin.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten maksamien verojen osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 eläkeläiset maksoivat jo viidesosan kaikista Suomen tuloveroista. Jos huomattava määrä hyvätuloisia eläkeläisiä muuttaa ulkomaille välttääkseen Suomen verotuksen, mutta samalla hyödyntää maamme verovaroin rahoitettuja terveyspalveluita, voi tilanteella olla valtion budjettia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen, nyt julkaistu tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten verotuksen muutokset voivat vaikuttaa eläkeläisten muuttokäyttäytymiseen ja siten myös Suomen julkisen talouden kestävyyteen.
Tutkimuksessa analysoitiin Portugalin veroreformin vaikutuksia hyödyntämällä erot-eroissa -menetelmää, jossa vertailtiin eläkeläisten muuttovirtoja Portugaliin ja Espanjaan ennen ja jälkeen veroreformin. Espanja toimi kontrolliryhmänä, koska siellä ei toteutettu vastaavia verohuojennuksia eläkeläisille samalla ajanjaksolla. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi myös 21 muuta EU-maata.
”Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kyse ei ollut vain muutamasta vuorineuvoksesta, sillä Portugalissa oleskelleiden varakkaiden, ennen eläköitymistä ylimpään tulodesiiliin kuuluneiden osuus kasvoi lähes 20 prosenttiyksikköä. Lukumääränä tämä vastaa reilua 150 huippuvarakasta eläkeläistä”, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Laboren tutkija Salla Kalin.
Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia. Näin ollen, väliaikaisella verouudistuksella on ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen FOLK-aineistoja (perus-, työssäkäynti-, tulo- ja muuttoliikemoduulit), Eurostatin EU-tason muuttoliikeaineistoa sekä OECD-tietokantoja (Central government personal income tax rates and thresholds sekä Pensions at glance).
Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tutkijaryhmä:
- Salla Kalin (Labore, Helsingin yliopisto)
- Antoine Levy (UC Berkeley Haas)
- Mathilde Muñoz (UC Berkeley, CEPR, NBER)
Kalin, S., Levy, A.B. & Muños, M. (2024), Pensioners Without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation, NBER Working Papers 32890, National Bureau of Economic Research, Inc.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KalinerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:050 365 4385salla.kalin@labore.fiKuvat
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme