Portugalin verouudistus houkutteli maahan kolminkertaisen määrän varakkaita eläkeläisiä
3.9.2024 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tuoreessa "Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation" -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2013 Portugalissa käyttöön otettua veroreformia, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi Portugaliin muuttaneille eläkeläisille. Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille. Suomen jälkeen myös Ruotsi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2022. Muiden maiden kohdalla vuodesta 2020 alkaen uusien muuttajien eläkkeitä alettiin verottaa Portugalissa 10% veroasteella ja vuodesta 2024 alkaen uudet eläkeläiset eivät ole enää hyötyneet lainkaan alennetuista verokannoista. Työpaperin julkaisseessa tutkijaryhmässä on mukana Laboren erikoistutkija Salla Kalin.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten maksamien verojen osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 eläkeläiset maksoivat jo viidesosan kaikista Suomen tuloveroista. Jos huomattava määrä hyvätuloisia eläkeläisiä muuttaa ulkomaille välttääkseen Suomen verotuksen, mutta samalla hyödyntää maamme verovaroin rahoitettuja terveyspalveluita, voi tilanteella olla valtion budjettia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen, nyt julkaistu tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten verotuksen muutokset voivat vaikuttaa eläkeläisten muuttokäyttäytymiseen ja siten myös Suomen julkisen talouden kestävyyteen.
Tutkimuksessa analysoitiin Portugalin veroreformin vaikutuksia hyödyntämällä erot-eroissa -menetelmää, jossa vertailtiin eläkeläisten muuttovirtoja Portugaliin ja Espanjaan ennen ja jälkeen veroreformin. Espanja toimi kontrolliryhmänä, koska siellä ei toteutettu vastaavia verohuojennuksia eläkeläisille samalla ajanjaksolla. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi myös 21 muuta EU-maata.
”Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kyse ei ollut vain muutamasta vuorineuvoksesta, sillä Portugalissa oleskelleiden varakkaiden, ennen eläköitymistä ylimpään tulodesiiliin kuuluneiden osuus kasvoi lähes 20 prosenttiyksikköä. Lukumääränä tämä vastaa reilua 150 huippuvarakasta eläkeläistä”, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Laboren tutkija Salla Kalin.
Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia. Näin ollen, väliaikaisella verouudistuksella on ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen FOLK-aineistoja (perus-, työssäkäynti-, tulo- ja muuttoliikemoduulit), Eurostatin EU-tason muuttoliikeaineistoa sekä OECD-tietokantoja (Central government personal income tax rates and thresholds sekä Pensions at glance).
Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tutkijaryhmä:
- Salla Kalin (Labore, Helsingin yliopisto)
- Antoine Levy (UC Berkeley Haas)
- Mathilde Muñoz (UC Berkeley, CEPR, NBER)
Kalin, S., Levy, A.B. & Muños, M. (2024), Pensioners Without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation, NBER Working Papers 32890, National Bureau of Economic Research, Inc.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KalinerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:050 365 4385salla.kalin@labore.fiKuvat
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme