Portugalin verouudistus houkutteli maahan kolminkertaisen määrän varakkaita eläkeläisiä
3.9.2024 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tuoreessa "Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation" -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2013 Portugalissa käyttöön otettua veroreformia, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi Portugaliin muuttaneille eläkeläisille. Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille. Suomen jälkeen myös Ruotsi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2022. Muiden maiden kohdalla vuodesta 2020 alkaen uusien muuttajien eläkkeitä alettiin verottaa Portugalissa 10% veroasteella ja vuodesta 2024 alkaen uudet eläkeläiset eivät ole enää hyötyneet lainkaan alennetuista verokannoista. Työpaperin julkaisseessa tutkijaryhmässä on mukana Laboren erikoistutkija Salla Kalin.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten maksamien verojen osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 eläkeläiset maksoivat jo viidesosan kaikista Suomen tuloveroista. Jos huomattava määrä hyvätuloisia eläkeläisiä muuttaa ulkomaille välttääkseen Suomen verotuksen, mutta samalla hyödyntää maamme verovaroin rahoitettuja terveyspalveluita, voi tilanteella olla valtion budjettia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen, nyt julkaistu tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten verotuksen muutokset voivat vaikuttaa eläkeläisten muuttokäyttäytymiseen ja siten myös Suomen julkisen talouden kestävyyteen.
Tutkimuksessa analysoitiin Portugalin veroreformin vaikutuksia hyödyntämällä erot-eroissa -menetelmää, jossa vertailtiin eläkeläisten muuttovirtoja Portugaliin ja Espanjaan ennen ja jälkeen veroreformin. Espanja toimi kontrolliryhmänä, koska siellä ei toteutettu vastaavia verohuojennuksia eläkeläisille samalla ajanjaksolla. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi myös 21 muuta EU-maata.
”Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kyse ei ollut vain muutamasta vuorineuvoksesta, sillä Portugalissa oleskelleiden varakkaiden, ennen eläköitymistä ylimpään tulodesiiliin kuuluneiden osuus kasvoi lähes 20 prosenttiyksikköä. Lukumääränä tämä vastaa reilua 150 huippuvarakasta eläkeläistä”, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Laboren tutkija Salla Kalin.
Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia. Näin ollen, väliaikaisella verouudistuksella on ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen FOLK-aineistoja (perus-, työssäkäynti-, tulo- ja muuttoliikemoduulit), Eurostatin EU-tason muuttoliikeaineistoa sekä OECD-tietokantoja (Central government personal income tax rates and thresholds sekä Pensions at glance).
Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Tutkijaryhmä:
- Salla Kalin (Labore, Helsingin yliopisto)
- Antoine Levy (UC Berkeley Haas)
- Mathilde Muñoz (UC Berkeley, CEPR, NBER)
Kalin, S., Levy, A.B. & Muños, M. (2024), Pensioners Without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation, NBER Working Papers 32890, National Bureau of Economic Research, Inc.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KalinerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:050 365 4385salla.kalin@labore.fiKuvat
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Talous & Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet9.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?
Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua8.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.
Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna7.10.2026 07:35:01 EEST | Tiedote
Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?1.10.2026 06:00:00 EEST | Blogi
Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme