Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä
16.6.2026 06:45:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Suomen julkinen talous on epätasapainossa, mutta sopeutuksen keinoista ei seuraa yhtä yksiselitteistä johtopäätöstä kuin julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Laboren johtaja Mika Maliranta tarkastelee Kansantaloudellisen aikakauskirjan pääkirjoituksessa Suomen julkisen talouden sopeutuksen vaihtoehtoja tutkimusnäytön valossa.
Kirjoitus kokoaa kansainvälistä makrotaloustieteellistä tutkimusta julkisen talouden sopeutuksesta, verotuksesta, talouskasvusta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta. Sen keskeinen viesti on, että talouspolitiikassa ei ole riittävää vertailla menoleikkauksia ja veronkorotuksia yleisellä tasolla. Olennaista on arvioida, mitä konkreettisesti leikataan, mitä verotetaan, mihin julkista rahaa käytetään ja mitä jää tekemättä.
”Julkisen talouden sopeutus ei ole pelkästään yksinkertainen valinta menoleikkausten ja veronkorotusten välillä, vaan ennen kaikkea valinta lukuisten erilaisten vaihtoehtojen välillä rajallisten resurssien maailmassa”, Maliranta sanoo.
Pääkirjoituksessa korostetaan vaihtoehtoiskustannusten merkitystä. Jokainen veronalennus, menolisäys tai leikkaus tarkoittaa samalla luopumista jostakin muusta. Siksi esimerkiksi perintöveron poistamista ei pitäisi arvioida vain sen mahdollisten kannustinvaikutusten näkökulmasta, vaan suhteessa siihen, mitä samalla rahalla voitaisiin saavuttaa muualla julkisessa taloudessa.
Malirannan mukaan myös menojen sisällöllä on ratkaiseva merkitys. Kaikki julkiset menot eivät ole samanlaisia talouskasvun tai hyvinvoinnin kannalta. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit sekä sosiaalista liikkuvuutta tukevat panostukset voivat vahvistaa pitkän aikavälin kasvua tavalla, jota pelkkä menotason tarkastelu ei tavoita.
Kirjoitus haastaa suoraviivaisen ajatuksen siitä, että menoleikkaukset olisivat julkisen talouden sopeutuksessa lähtökohtaisesti veronkorotuksia parempi vaihtoehto. Tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikutukset riippuvat talouden tilanteesta, toimenpiteiden rakenteesta, politiikan uskottavuudesta ja siitä, mihin vaihtoehtoisiin käyttökohteisiin resurssit olisivat voineet kohdistua.
Malirannan johtopäätös on, että onnistunut julkisen talouden sopeutus edellyttää kriittistä suhdetta tutkimusnäyttöön sekä laajaa yhteiskunnallista ja poliittista sitoutumista. Sopeutuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi arvioida irrallaan hyvinvointiseurauksista, kasvun edellytyksistä ja politiikan oikeudenmukaisuudesta.
Kirjoitus on laadittu Mika Malirannan Kansantaloudellisen aikakauskirjan toimituskunnan jäsenen roolissa.
Julkaisu: Kansantaloudellinen aikakauskirja 122. vsk., 2/2026, s. 129–133.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme