Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä
16.6.2026 06:45:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Suomen julkinen talous on epätasapainossa, mutta sopeutuksen keinoista ei seuraa yhtä yksiselitteistä johtopäätöstä kuin julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Laboren johtaja Mika Maliranta tarkastelee Kansantaloudellisen aikakauskirjan pääkirjoituksessa Suomen julkisen talouden sopeutuksen vaihtoehtoja tutkimusnäytön valossa.
Kirjoitus kokoaa kansainvälistä makrotaloustieteellistä tutkimusta julkisen talouden sopeutuksesta, verotuksesta, talouskasvusta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta. Sen keskeinen viesti on, että talouspolitiikassa ei ole riittävää vertailla menoleikkauksia ja veronkorotuksia yleisellä tasolla. Olennaista on arvioida, mitä konkreettisesti leikataan, mitä verotetaan, mihin julkista rahaa käytetään ja mitä jää tekemättä.
”Julkisen talouden sopeutus ei ole pelkästään yksinkertainen valinta menoleikkausten ja veronkorotusten välillä, vaan ennen kaikkea valinta lukuisten erilaisten vaihtoehtojen välillä rajallisten resurssien maailmassa”, Maliranta sanoo.
Pääkirjoituksessa korostetaan vaihtoehtoiskustannusten merkitystä. Jokainen veronalennus, menolisäys tai leikkaus tarkoittaa samalla luopumista jostakin muusta. Siksi esimerkiksi perintöveron poistamista ei pitäisi arvioida vain sen mahdollisten kannustinvaikutusten näkökulmasta, vaan suhteessa siihen, mitä samalla rahalla voitaisiin saavuttaa muualla julkisessa taloudessa.
Malirannan mukaan myös menojen sisällöllä on ratkaiseva merkitys. Kaikki julkiset menot eivät ole samanlaisia talouskasvun tai hyvinvoinnin kannalta. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit sekä sosiaalista liikkuvuutta tukevat panostukset voivat vahvistaa pitkän aikavälin kasvua tavalla, jota pelkkä menotason tarkastelu ei tavoita.
Kirjoitus haastaa suoraviivaisen ajatuksen siitä, että menoleikkaukset olisivat julkisen talouden sopeutuksessa lähtökohtaisesti veronkorotuksia parempi vaihtoehto. Tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikutukset riippuvat talouden tilanteesta, toimenpiteiden rakenteesta, politiikan uskottavuudesta ja siitä, mihin vaihtoehtoisiin käyttökohteisiin resurssit olisivat voineet kohdistua.
Malirannan johtopäätös on, että onnistunut julkisen talouden sopeutus edellyttää kriittistä suhdetta tutkimusnäyttöön sekä laajaa yhteiskunnallista ja poliittista sitoutumista. Sopeutuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi arvioida irrallaan hyvinvointiseurauksista, kasvun edellytyksistä ja politiikan oikeudenmukaisuudesta.
Kirjoitus on laadittu Mika Malirannan roolissa Kansantaloudellisen aikakauskirjan toimituskunnan jäsenenä.
Julkaisu: Kansantaloudellinen aikakauskirja 122. vsk., 2/2026, s. 129–133.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita11.6.2026 15:55:24 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
On arvovalinta pitää toinen silmä kiinni11.6.2026 09:57:45 EEST | Blogi
Koulutuspoliittisessa keskustelussa vaaditaan aiheellisesti arvojen ja taustaoletusten tekemistä näkyviksi. Sama vaatimus koskee kuitenkin myös päätöstä olla tuottamatta vertailukelpoista tietoa koulutuksen vaikutuksista. Kuvailevaa ja laadullista tietoa tarvitaan, mutta se ei yksin kerro, mikä toimii, miksi ja millä kustannuksilla. Mittaaminen on arvovalinta – mutta niin on myös toisen silmän pitäminen kiinni.
Luottamuksen ja talouskasvun kehä — uhka sekä mahdollisuus3.6.2026 11:38:47 EEST | Blogi
Suomen talouskasvussa on kyse ennen kaikkea hyvinvoinnista, luottamuksesta ja tulevaisuususkosta. Mika Malirannan blogikirjoitus tarkastelee, miten talouskasvu ja luottamus ruokkivat toisiaan – ja miksi Suomen on katkaistava epäluottamuksen kierre panostamalla tuottavuuteen, osaamiseen, tutkimukseen ja pitkäjänteisiin uudistuksiin.
Kuvitteellinen kuilu kasvatustieteen ja taloustieteen välillä1.6.2026 14:52:47 EEST | Blogi
Tutkimusnäyttö ei poista politiikasta arvovalintoja, mutta se auttaa ymmärtämään niiden seurauksia. Vastakkainasettelu kasvatustieteen ja taloustieteen välillä kaventaa keskustelua, sillä vastuullinen päätöksenteko tarvitsee sekä kontekstin ymmärrystä että empiiristä vaikutustietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme