Yksityislääkärikäynnit eivät ole lisääntyneet merkittävästi – Kela-korvausten nostosta lisäeuroja kohdentui eniten suurituloisille
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan tutkijoiden tuore selvitys osoittaa, että yksityislääkärikäynnit eivät ole merkittävästi lisääntyneet alkuvuoden aikana. Käyntien määrä on tammi–kesäkuussa 2024 lisääntynyt noin 2 prosenttia ja Kela-korvausmenot näistä käynneistä kolminkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Hyvätuloisille kohdentui enemmän lisäeuroja kuin pienituloisille.
Petteri Orpon hallitus nosti yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa huomattavasti vuoden 2024 alusta alkaen. Yksityislääkärin vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 korvaus oli 8 euroa. Tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon hoitojonoja ohjaamalla hoitokäyntejä yksityiselle sektorille.
Kela korvasi heinäkuun 2024 loppuun mennessä kaikkiaan noin 1 717 000 tammi–kesäkuussa tapahtunutta yksityislääkärikäyntiä. Vastaavana aikana vuonna 2023 Kela korvasi kaikkiaan noin 1 669 000 käyntiä. Käyntejä oli siis kaikkiaan noin 2 prosenttia tai vajaa 50 000 kappaletta enemmän.
– Selvityksemme perusteella ei voida osoittaa, mikä osa pienestä muutoksesta käyntimäärissä johtuu Kela-korvausten nostosta ja mikä muista asioista. Joka tapauksessa näin pieni muutos yksityislääkäreiden käyntimäärissä ei luultavasti ole merkittävästi vaikuttanut hyvinvointialueiden jonoihin, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Menot kolminkertaistuivat – suurin osuus meni hyvätuloisille
Kela maksoi heinäkuun loppuun mennessä korvauksia tammi–kesäkuun yksityislääkärikäynneistä yhteensä lähes 47 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavalta ajanjaksolta Kela maksoi korvauksia noin 15 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettiin siis yli kolminkertainen määrä tai 30 miljoonaa euroa enemmän.
Tutkijat jakoivat Kela-korvausten saajat tuloviidenneksiin selvittääkseen, mille tuloryhmille korvausten nosto kohdentui. Lisäksi saajista eroteltiin lapset, työikäiset ja eläkeikäiset.
Hyvätuloiset saivat enemmän lisäkorvauksia kuin pienempituloiset. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluville maksettiin alkuvuoden aikana lähes seitsemän miljoonaa euroa enemmän korvauksia kuin viime vuonna. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluville noin kolme miljoonaa euroa enemmän.
– Yksityisiä terveyspalveluita käyttävät eniten keski- ja suurituloiset, joten ei tullut yllätyksenä, että myös tällainen maltillinen korvaustason nosto näyttäisi hyödyttäneen eniten heitä, sanoo Moustgaard.
Lähinnä eläkeläiset kävivät yksityislääkärillä aiempaa enemmän
Yksityislääkärikäynnit alkuvuoden aikana lisääntyivät viime vuoteen verrattuna yhtä paljon miehillä ja naisilla: noin 2 prosenttia. Eri tuloryhmissä käynnit lisääntyivät suunnilleen yhtä paljon.
Eläkeikäisillä kasvua yksityislääkärikäynneissä oli enemmän kuin muilla ikäryhmillä. Käynnit lisääntyivät eläkeikäisillä naisilla 3,5 prosenttia ja eläkeikäisillä miehillä 4,1 prosenttia. Muutos oli kuitenkin eläkeläisilläkin pieni, vain noin yksi lisäkäynti sataa henkeä kohden.
Eläkeikäisillä tuloryhmien väliset erot käyntimäärissä olivat suuremmat kuin työikäisillä. Käyntien määrä henkeä kohden kasvoi kuitenkin saman verran kaikissa eläkeläisten tuloryhmissä.
– Käyntimäärien suurempi kasvu eläkeläisillä kuin muilla voi johtua siitä, että eläkeikäisillä ei yleensä ole pääsyä työterveyshuoltoon. Eläkeikäisillä yksityislääkärin käyttö painottuu vahvasti erikoislääkäreihin, joista tyypillisin on silmälääkäri, kertoo Moustgaard.
Tulevat pienet korvaustason muutokset tuskin myöskään vaikuttavat suuresti
Hallitus suunnittelee kasvattavansa vuoden 2025 alusta Kela-korvausta edelleen 50 euroon siten, että muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta korvausta saisi erikoislääkärillä käynnistä vain yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin lähetteellä. Tutkijat arvioivat, että tuleva muutos ei luultavasti vaikuta suuresti siihen, mitkä ryhmät käyttävät yksityislääkäripalveluita tai kuinka paljon.
– Nykymuotoisen Kela-korvauksen nostaminen edelleen kaksikymmentä euroa tuskin saa suurta määrää ihmisiä siirtymään julkiselta puolelta yksityislääkärien asiakkaiksi. Pienet muutokset perusterveydenhuollon hintoihin eivät tutkimusten perusteella vaikuta suuresti kysyntään, ja toisaalta osa korotuksesta saattaa siirtyä hintoihin, sanoo Moustgaard.
Yhteyshenkilöt
Heta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kom med i valfrihetsförsöket och erbjud allmänläkartjänster för personer som fyllt 65 år30.6.2025 09:02:17 EEST | Pressmeddelande
Ett försök med valfrihet för personer som fyllt 65 år inleds 1.9.2025. Vad handlar försöket om och varför lönar det sig för privata hälsovårdsföretag att delta i försöket?
Osallistu valinnanvapauskokeiluun ja tarjoa yleislääkärin palveluja 65 vuotta täyttäneille30.6.2025 09:02:17 EEST | Tiedote
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille käynnistyy 1.9.2025. Mistä kokeilussa on kyse, ja miksi yksityisen terveydenhuollon kannattaa osallistua siihen?
FPA:s utlåtande: Den föreslagna reformen av utkomststödet ökar FPA:s arbetsmängd avsevärt men gör också verkställigheten av stödet smidigare27.6.2025 13:53:48 EEST | Pressmeddelande
Regeringen föreslår en reform av utkomststödet. Det viktigaste målet med reformen är att stärka kundens förmåga att klara sig självständigt och att spara in 74 miljoner euro på utgifterna för utkomststöd. Detta eftersträvas bland annat genom att man skärper kundernas skyldighet att söka heltidsarbete och förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. I sitt utlåtande om regeringens proposition betonar FPA att det krävs tillräckliga tjänster och ett nära samarbete mellan myndigheterna för att reformen ska lyckas.
Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa27.6.2025 13:53:48 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Hallitus esittää uudistusta toimeentulotukeen. Uudistuksen tärkein tavoite on vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoissa. Tähän pyritään muun muassa sillä, että asiakkaita velvoitetaan entistä tiukemmin hakemaan kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Esitystä koskevassa lausunnossaan Kela korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä palveluita ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä.
Kelan kuntoutuksen käyttämän GAS-menetelmän materiaalit löytyvät nyt myös kolmella saamen kielellä25.6.2025 11:10:49 EEST | Tiedote
Kelan kuntoutuksessa on käytössä GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja niiden toteutumisen arvioinnin välineenä. GAS-menetelmän Käsikirja ja Omat tavoitteeni -lomake löytyvät nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme