OAJ: Talous saadaan elpymään koulutuksella ja tutkimuksella

Suomen talous voi elpyä vain uusilla innovaatioilla, joita syntyy koulutuksen ja tutkimuksen avulla.

– Tarvitsemme panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä riittävän määrän osaajia työmarkkinoille. Siksi korkeakoulujen perusrahoitusta on budjettiriihessä vahvistettava. Koulutuksen erityissuojeluksesta on puolestaan pidettävä kiinni kaikilla koulutusasteilla, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korostaa.

Korkeakoulujen tutkintokohtainen rahoitus on ollut vuosikausia alimitoitettua.

– Vuodesta 2011 lähtien rahoitus on tippunut ammattikorkeakouluissa lähes puolella ja yliopistoissa kolmanneksen. Rahoitusvaje näkyy OAJ:n tuoreessa työolobarometrissäkin: ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstö paiskii 46 tunnin työviikkoa ja yliopistoissa vastaava luku oli yli 43 tuntia, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva toteaa.

Samaan aikaan Suomi haluaa kasvattaa korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta puoleen.

– Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan lisää opiskelupaikkoja, jotka tulee rahoittaa täysmääräisesti. Riittävällä opetushenkilöstön määrällä varmistetaan, että koulutus on laadukasta ja opetustyötä tekevät eivät pala loppuun, Jurva toteaa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on keskeistä talouden kestävän kasvun kannalta.

– TK-rahoitusta on kohdennettava korkeakouluille, ja erityisesti niiden perusrahoitukseen. Perusrahoituksella varmistetaan se, että aika käytetään hankerumban sijaan pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutukseen, Jurva sanoo.

Suomessa on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä.

– Hallituksen tähän asti kohdentama rahoitus ja muut toimet eivät vielä riitä korjaamaan tilannetta. Yrittäjägallupin mukaan osaajapula on yli neljänneksellä yrityksistä kasvun esteenä. Koulutustason kasvattamiselle on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma, Jurva jatkaa.

Koulutuksen erityissuojeluksen on koskettava kaikkia koulutusasteita

Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata ammatillisen toisen asteen koulutuksesta sata miljoonaa euroa ja halusi kohdistaa leikkauksen ammatillisen perustutkinnon tai korkeamman koulutusasteen tutkinnon suorittaneihin.

– Nyt budjettiriihessä on uhkana, että leikkaussumma kasvaa vielä suuremmaksi. Vaikutus olisi tuhoisa. Tulevaisuuden työvoimatarvetta ei saada täytettyä ilman ammatillista koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen ei ole syytä tehdä enää yhden yhtä lisäleikkausta ja jo päätetyt leikkaukset on peruttava, Murto painottaa.

Koulutuspolitiikka ja koulutuksen rahoitus on liian tempoilevaa ja hallituskausiin sidottua.

– Tarvitsemme Suomeen pitkän aikavälin koulutuksen rahoitussuunnitelman. Kun rahoitus turvataan kaikilla koulutusasteilla, voivat oppimistulokset kääntyä taas kohti maailman kärkeä, Murto päättää.