Finanssiala ry

FA: Avoimuusrekisteri on parasta, mitä kotimaiselle lobbaukselle on tapahtunut vuosikymmeniin

Jaa

Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.

Tulevan EU-komission painopisteet olivat myös FA:n vaikuttamisessa keskiössä. EU-aiheista kärjessä olivat EU:n pääomamarkkinoiden kehittäminen markkinaehtoisesti sekä EU:n yhteisen talletussuojan rajaaminen vastuullisesti. Kaikkiaan FA ilmoitti avoimuusrekisteriin 27 eri aihetta, joita se lobbasi 1.4.-30.6.2024 välisenä aikana. 

Suomeen perustetun avoimuusrekisterin ensimmäinen raportointikausi päättyi lauantaina 31.8.2024. Vuoden 2024 alussa voimaan tulleen avoimuusrekisterilain myötä kaikkien vaikuttamistyötä, eli lobbausta, tekevien organisaatioiden on pitänyt rekisteröityä uuteen kansalliseen rekisteriin.

Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, keitä poliittisia päättäjiä, kuten kansanedustajia, ministereitä ja heidän valtiosihteereitään ja erityisavustajiaan sekä ministeriöiden virkamiehiä eri organisaatiot ovat lobanneet edunvalvontateemoistaan.

Avoin ja eettinen lobbaus edistää demokratiaa

FA on toiminut Suomessa avoimuuden suunnannäyttäjänä lobbauksen rintamalla. FA oli ensimmäinen organisaatio, joka ilmoittautui avoimuusrekisteriin vuodenvaihteessa, ja se on jo vuodesta 2020 alkaen raportoinut vapaaehtoisesti tapaamistaan vaikuttajista sekä tapaamisissa käsitellyistä aiheista. Kotimaan tapaamisten lisäksi FA on raportoinut Brysselissä tehdystä lobbaustyöstä.

FA:n vaikuttamisesta vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula on toiminut liikkeellepanevana voimana sekä FA:n avoimuustilinpäätöksessä että valtakunnallisessa lobbauksen avoimuusrekisterissä, jonka neuvottelukunnan puheenjohtajana hän toimii. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on myöntänyt Yli-Huttulalle elämäntyöpalkinnon merkittävästä työstä lobbauksen avoimuuden lisäämiseksi.

”Lobbauksen avoimuus edistää demokratiaa ja luottamusta päätöksentekoon. Kun lobbaus on avointa, kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat nähdä, ketkä vaikuttavat päätöksentekoon ja millä perusteilla. Tämä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vähentää korruption riskiä”, Yli-Huttula perustelee.

”Avoimuus parantaa lobbauksen hyväksyttävyyttä osana demokraattista prosessia. Kun lobbarit tuovat selkeästi esille, kenen etuja he ajavat ja mitä tavoitteita heillä on, se palvelee sekä avointa yhteiskuntaa että lobbareita itseään”, Yli-Huttula jatkaa.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye