FA: Avoimuusrekisteri on parasta, mitä kotimaiselle lobbaukselle on tapahtunut vuosikymmeniin
3.9.2024 11:47:44 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.
Tulevan EU-komission painopisteet olivat myös FA:n vaikuttamisessa keskiössä. EU-aiheista kärjessä olivat EU:n pääomamarkkinoiden kehittäminen markkinaehtoisesti sekä EU:n yhteisen talletussuojan rajaaminen vastuullisesti. Kaikkiaan FA ilmoitti avoimuusrekisteriin 27 eri aihetta, joita se lobbasi 1.4.-30.6.2024 välisenä aikana.
Suomeen perustetun avoimuusrekisterin ensimmäinen raportointikausi päättyi lauantaina 31.8.2024. Vuoden 2024 alussa voimaan tulleen avoimuusrekisterilain myötä kaikkien vaikuttamistyötä, eli lobbausta, tekevien organisaatioiden on pitänyt rekisteröityä uuteen kansalliseen rekisteriin.
Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, keitä poliittisia päättäjiä, kuten kansanedustajia, ministereitä ja heidän valtiosihteereitään ja erityisavustajiaan sekä ministeriöiden virkamiehiä eri organisaatiot ovat lobanneet edunvalvontateemoistaan.
Avoin ja eettinen lobbaus edistää demokratiaa
FA on toiminut Suomessa avoimuuden suunnannäyttäjänä lobbauksen rintamalla. FA oli ensimmäinen organisaatio, joka ilmoittautui avoimuusrekisteriin vuodenvaihteessa, ja se on jo vuodesta 2020 alkaen raportoinut vapaaehtoisesti tapaamistaan vaikuttajista sekä tapaamisissa käsitellyistä aiheista. Kotimaan tapaamisten lisäksi FA on raportoinut Brysselissä tehdystä lobbaustyöstä.
FA:n vaikuttamisesta vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula on toiminut liikkeellepanevana voimana sekä FA:n avoimuustilinpäätöksessä että valtakunnallisessa lobbauksen avoimuusrekisterissä, jonka neuvottelukunnan puheenjohtajana hän toimii. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on myöntänyt Yli-Huttulalle elämäntyöpalkinnon merkittävästä työstä lobbauksen avoimuuden lisäämiseksi.
”Lobbauksen avoimuus edistää demokratiaa ja luottamusta päätöksentekoon. Kun lobbaus on avointa, kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat nähdä, ketkä vaikuttavat päätöksentekoon ja millä perusteilla. Tämä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vähentää korruption riskiä”, Yli-Huttula perustelee.
”Avoimuus parantaa lobbauksen hyväksyttävyyttä osana demokraattista prosessia. Kun lobbarit tuovat selkeästi esille, kenen etuja he ajavat ja mitä tavoitteita heillä on, se palvelee sekä avointa yhteiskuntaa että lobbareita itseään”, Yli-Huttula jatkaa.
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme