Hongan Marko Saarelainen: Japani hirsitalojen viennin valopilkkuna

Honka teki toimitusjohtaja Marko Saarelaisen mukaan viimeiseltä tilikaudelta umpisurkean tuloksen, jonka harvoja valopilkkuja oli Japanin vienti. – Japani oli ainoita, jotka pääsivät luokaltaan. Olemme tehneet uuteen strategiaan liittyviä toimenpiteitä, jotka alkavat nyt tuottaa tulosta. Vaikka jenin heikko kurssi ja Japanin hallituksen ja viranomaisten omat toimet ovat hidastaneet kokonaisuudessaan sinne suuntautuvaa vientiä, me emme ole saaneet siitä juurikaan osumaa.

–Japanilaisten oma rakentamisen JAS sertifikaatti on selkeä tuonnin este. Tavoitteena on, että sitä ei tarvittaisi lainkaan hirsitalojen vientiin. Olemme sertifikaattikysymyksessä käyneet keskusteluja japanilaisten ja Suomen viranomaisten kanssa. Selvitämme myös muiden EU-maiden hirsitaloviennin tilannetta, jotta saisimme EU:n kautta lisää vaikuttavuutta Japanin suuntaan.

Saarelaisen mukaan koko Euroopan hirsitaloteollisuuden kannalta Japani on merkittävä vientimaa. – Japani seuraa erityisen tarkasti, mitä Saksa tekee meidän alallamme. Vaikka Saksassa ei olekaan merkittävää hirsitalotuotantoa, he ovat erityisen kiinnostuneita ekologisesta hirsitalotuotteesta ja ovat valmiita edistämään tavoitteitamme.

–Suomalaista mäntyä ei ole kategorisoitu siellä liimattuihin lamellihirsituotteisiin. Yritämme osoittaa, että eurooppalaisilla ja suomalaisilla standardeilla hyväksytyt tuotteet ovat kestäviä ja turvallisia. Olemme tehneet testejä täysikokoisten hirsitalojen kanssa maanjäristystilanteissa ja voineet osoittaa hirsitalojen kestävyyden ja turvallisuuden.

Japanissa arvostetaan puurakennuksen terveellisyyttä

Japanissa opiskelleella Saarelaisella on pitkä kaupallinen historia Japaniin. Honka vei ensimmäisen rakennuksen Japaniin vuonna 1971 ja perusti tytäryhtiö Honka Japanin vuonna 1991. Runsaan viiden vuosikymmenen aikana Japaniin on noussut yli 5000 Honkarakenteen rakennusta.

–Olimme alalla ensimmäinen vientiyritys, joka alkoi myydä tuotteita suoraan kuluttajamarkkinaan. Kun Japanissa nähtiin hirsitaloja lähinnä julkisissa kohteissa, kuten golfklubeilla ja hiihtokeskuksissa, ei uskottu, että niitä voidaan myydä myös suoraan kuluttajille.

Hongan päämarkkina oli pitkään vapaa-ajan asunnoissa, joiden omistaminen oli Japanissa statusasia. – Nyt myymme paljon myös omakotitaloja ja BtoB kohteita. Viemme edelleen vapaa-ajan asuntoja, mutta eivät eroa juurikaan omakotitaloista, koska ovat isoja ja laadukkaita. Monella on hienompi ja laadukkaampi vapaa-ajan asunto maalla kuin oma koti kalliissa Tokiossa.

– Kun Japanissa maksetaan eläkkeelle jäävälle isohko kertakorvaus, se mahdollistaa talon hankinnan eläkepäiviä varten. Asiakkaamme ovat hyvän ostokyvyn omaavia, koska suomalaiset hirsitalot eivät ole halpoja Japanissa.

Japanissa arvostetaan Saarelaisen mukaan hirsitalon ekologisuutta, terveellisyyttä, esteettisyyttä ja hyvää arkkitehtuuria. – Kun meillä alkaa olla arkkitehtuurissa puun ohella lasia yhä enemmän, japanilaiset hakevat suomalaisiin nähden klassisempaa tyyliä.

Vanhenevan väestön myötä rakentamisen markkina hiipuu

Tokion olympialaisissa oli Suomen puurakenteinen paviljonki. Järjestäjien tavoitteena oli kaikkien rakennusten toteuttaminen puusta, mutta se ei toteutunut. – Ongelman ydin on siinä, että metsät kasvavat vuoristoissa, missä hakkuut ovat hankalia ja kalliita. Puu on pääasiassa rakentamisen kannalta huonolaatuista ja puutuoteosien liimaustekniikan osaamista ei maassa ole juuri lainkaan.

– Japani on yrittänyt kehittää omaa metsätalouttaan ja puunjalostusta jo vuosikymmeniä ilman tuloksia. Vaikka en näe Japanin omia toimia suomalaisen hirsitaloviennin uhkana, voimme tarvittaessa miettiä jotain hybridiratkaisua, jossa osa on paikallista puuta ja osa suomalaista. Meidän etumme on hirsitalorakentamisen osaaminen ja laatu.

Saarelainen ei näe Japania enää kasvavana markkinana, koska väestön vanhenemisen seurauksena rakentaminen vähenee. – Markkina on vaikea ja sinne ei pidä lähteä nopean rahan perässä, koska edessä on kivinen tie. Olemme olleet Japanissa kauan ja tiedämme kokemuksesta, että hirsitaloteollisuuden viennille on helpompiakin maita Euroopassa.

Japanissa pitkä puurakentamisen perinne

Honka Japanilla on 16 rakennusorganisaation omaavaa edustajaa, näyttelytila, markkinointi, edustajaverkoston palvelu, tekninen palvelu ja osittain suunnittelua. Edustajat ovat samalla kiinteistöjen kehittäjiä ja vastaavat hirsirakennusten rakentamisesta ja viimeistelystä.

–Me suunnittelemme kohteen asiakkaan kanssa, teemme tarjouspyynnön Suomeen ja sen hyväksymisen jälkeen tilauksen. Hirsitalomme valmistetaan Suomessa, lastataan osina kontteihin ja tuodaan täällä työmaalle, jossa talon rakentaa valmiiksi täällä koulutettu rakennusurakoitsija, kertoo Hongan Japanin General Manager Kuniaki Hirai.

Puurakentamisen kiinnostus perustuu Hirain mukaan japanilaisten haluun elää terveellisessä talossa, joka on laadukkaasti rakennettu, arkkitehtonisesti kaunis ja hyvä sisäilma.  – Uusiutuvaan materiaaliin perustuva puurakentaminen koetaan mukavana ja ekologisena, minkä arvostus on vasta nyt lähtenyt Japanissa kasvuun eikä ole sillä tasolla kuten esimerkiksi Euroopassa.

– Japanissa on pitkä puurakentamisen perinne, mikä näkyy esimerkiksi yksinkertaisten pienten ”Chashitsu" teetalojen ja temppeleiden rakentamisessa. Niissä kiinnitettiin huomiota puurakennuksen yksinkertaisuuteen, sisätilojen esteettisyyteen ja ympäristön viihtyvyyteen. Kun Japanissa on varsinkin kesällä korkea kosteusprosentti, puurakennus imee itseensä hitaasti kosteutta, säätää itse sen kuivumisen ja hengittävyyden, niin sisäilma tuntuu aina miellyttävältä.

Suomalaisella hirsitalolla vahva brändi

Vaikka uusien rakennusten kysyntä laskee väestön vanhenemisen myötä koko ajan, uskoo Hirai hirsitaloteollisuudella olevan edelleen vahva markkinarako. – Rakentamisen hiipumisenkin aikana hirsitaloteollisuus on pitänyt pintansa, mikä osoittaa, että se on rakentamisen markkinassa tulevaisuudessakin turvallinen tuote. Kun ihmiset näkivät, että hirsitalo on vakaa ja maanjäristyksenkin oloissa turvallinen, siitä tuli varsinainen hitti alueella.

–Suomalaista hirsitaloa pidetään Japanissa maailman edistyneimpänä ratkaisuna, jolla on erittäin hyvä ja vahva brändi. Esimerkiksi tällä Fujin alueella on yli 300 hirrestä rakennettua saunalla varustettua loma-asuntoa. Kun ennen sauna koettiin luksustuotteena, nyt sen suosio on vahvassa kasvussa loma-asunto rakentamisen myötä.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee  artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi