Audiomedia Oy

Hongan Marko Saarelainen: Japani hirsitalojen viennin valopilkkuna

Jaa
Marko Saarelainen
Marko Saarelainen

Honka teki toimitusjohtaja Marko Saarelaisen mukaan viimeiseltä tilikaudelta umpisurkean tuloksen, jonka harvoja valopilkkuja oli Japanin vienti. – Japani oli ainoita, jotka pääsivät luokaltaan. Olemme tehneet uuteen strategiaan liittyviä toimenpiteitä, jotka alkavat nyt tuottaa tulosta. Vaikka jenin heikko kurssi ja Japanin hallituksen ja viranomaisten omat toimet ovat hidastaneet kokonaisuudessaan sinne suuntautuvaa vientiä, me emme ole saaneet siitä juurikaan osumaa.

–Japanilaisten oma rakentamisen JAS sertifikaatti on selkeä tuonnin este. Tavoitteena on, että sitä ei tarvittaisi lainkaan hirsitalojen vientiin. Olemme sertifikaattikysymyksessä käyneet keskusteluja japanilaisten ja Suomen viranomaisten kanssa. Selvitämme myös muiden EU-maiden hirsitaloviennin tilannetta, jotta saisimme EU:n kautta lisää vaikuttavuutta Japanin suuntaan.

Saarelaisen mukaan koko Euroopan hirsitaloteollisuuden kannalta Japani on merkittävä vientimaa. – Japani seuraa erityisen tarkasti, mitä Saksa tekee meidän alallamme. Vaikka Saksassa ei olekaan merkittävää hirsitalotuotantoa, he ovat erityisen kiinnostuneita ekologisesta hirsitalotuotteesta ja ovat valmiita edistämään tavoitteitamme.

–Suomalaista mäntyä ei ole kategorisoitu siellä liimattuihin lamellihirsituotteisiin. Yritämme osoittaa, että eurooppalaisilla ja suomalaisilla standardeilla hyväksytyt tuotteet ovat kestäviä ja turvallisia. Olemme tehneet testejä täysikokoisten hirsitalojen kanssa maanjäristystilanteissa ja voineet osoittaa hirsitalojen kestävyyden ja turvallisuuden.

Japanissa arvostetaan puurakennuksen terveellisyyttä

Japanissa opiskelleella Saarelaisella on pitkä kaupallinen historia Japaniin. Honka vei ensimmäisen rakennuksen Japaniin vuonna 1971 ja perusti tytäryhtiö Honka Japanin vuonna 1991. Runsaan viiden vuosikymmenen aikana Japaniin on noussut yli 5000 Honkarakenteen rakennusta.

–Olimme alalla ensimmäinen vientiyritys, joka alkoi myydä tuotteita suoraan kuluttajamarkkinaan. Kun Japanissa nähtiin hirsitaloja lähinnä julkisissa kohteissa, kuten golfklubeilla ja hiihtokeskuksissa, ei uskottu, että niitä voidaan myydä myös suoraan kuluttajille.

Hongan päämarkkina oli pitkään vapaa-ajan asunnoissa, joiden omistaminen oli Japanissa statusasia. – Nyt myymme paljon myös omakotitaloja ja BtoB kohteita. Viemme edelleen vapaa-ajan asuntoja, mutta eivät eroa juurikaan omakotitaloista, koska ovat isoja ja laadukkaita. Monella on hienompi ja laadukkaampi vapaa-ajan asunto maalla kuin oma koti kalliissa Tokiossa.

– Kun Japanissa maksetaan eläkkeelle jäävälle isohko kertakorvaus, se mahdollistaa talon hankinnan eläkepäiviä varten. Asiakkaamme ovat hyvän ostokyvyn omaavia, koska suomalaiset hirsitalot eivät ole halpoja Japanissa.

Japanissa arvostetaan Saarelaisen mukaan hirsitalon ekologisuutta, terveellisyyttä, esteettisyyttä ja hyvää arkkitehtuuria. – Kun meillä alkaa olla arkkitehtuurissa puun ohella lasia yhä enemmän, japanilaiset hakevat suomalaisiin nähden klassisempaa tyyliä.

Vanhenevan väestön myötä rakentamisen markkina hiipuu

Tokion olympialaisissa oli Suomen puurakenteinen paviljonki. Järjestäjien tavoitteena oli kaikkien rakennusten toteuttaminen puusta, mutta se ei toteutunut. – Ongelman ydin on siinä, että metsät kasvavat vuoristoissa, missä hakkuut ovat hankalia ja kalliita. Puu on pääasiassa rakentamisen kannalta huonolaatuista ja puutuoteosien liimaustekniikan osaamista ei maassa ole juuri lainkaan.

– Japani on yrittänyt kehittää omaa metsätalouttaan ja puunjalostusta jo vuosikymmeniä ilman tuloksia. Vaikka en näe Japanin omia toimia suomalaisen hirsitaloviennin uhkana, voimme tarvittaessa miettiä jotain hybridiratkaisua, jossa osa on paikallista puuta ja osa suomalaista. Meidän etumme on hirsitalorakentamisen osaaminen ja laatu.

Saarelainen ei näe Japania enää kasvavana markkinana, koska väestön vanhenemisen seurauksena rakentaminen vähenee. – Markkina on vaikea ja sinne ei pidä lähteä nopean rahan perässä, koska edessä on kivinen tie. Olemme olleet Japanissa kauan ja tiedämme kokemuksesta, että hirsitaloteollisuuden viennille on helpompiakin maita Euroopassa.

Kuniaki%20Hirai
Kuniaki Hirai

Japanissa pitkä puurakentamisen perinne

Honka Japanilla on 16 rakennusorganisaation omaavaa edustajaa, näyttelytila, markkinointi, edustajaverkoston palvelu, tekninen palvelu ja osittain suunnittelua. Edustajat ovat samalla kiinteistöjen kehittäjiä ja vastaavat hirsirakennusten rakentamisesta ja viimeistelystä.

–Me suunnittelemme kohteen asiakkaan kanssa, teemme tarjouspyynnön Suomeen ja sen hyväksymisen jälkeen tilauksen. Hirsitalomme valmistetaan Suomessa, lastataan osina kontteihin ja tuodaan täällä työmaalle, jossa talon rakentaa valmiiksi täällä koulutettu rakennusurakoitsija, kertoo Hongan Japanin General Manager Kuniaki Hirai.

Puurakentamisen kiinnostus perustuu Hirain mukaan japanilaisten haluun elää terveellisessä talossa, joka on laadukkaasti rakennettu, arkkitehtonisesti kaunis ja hyvä sisäilma.  – Uusiutuvaan materiaaliin perustuva puurakentaminen koetaan mukavana ja ekologisena, minkä arvostus on vasta nyt lähtenyt Japanissa kasvuun eikä ole sillä tasolla kuten esimerkiksi Euroopassa.

– Japanissa on pitkä puurakentamisen perinne, mikä näkyy esimerkiksi yksinkertaisten pienten ”Chashitsu" teetalojen ja temppeleiden rakentamisessa. Niissä kiinnitettiin huomiota puurakennuksen yksinkertaisuuteen, sisätilojen esteettisyyteen ja ympäristön viihtyvyyteen. Kun Japanissa on varsinkin kesällä korkea kosteusprosentti, puurakennus imee itseensä hitaasti kosteutta, säätää itse sen kuivumisen ja hengittävyyden, niin sisäilma tuntuu aina miellyttävältä.

Suomalaisella hirsitalolla vahva brändi

Vaikka uusien rakennusten kysyntä laskee väestön vanhenemisen myötä koko ajan, uskoo Hirai hirsitaloteollisuudella olevan edelleen vahva markkinarako. – Rakentamisen hiipumisenkin aikana hirsitaloteollisuus on pitänyt pintansa, mikä osoittaa, että se on rakentamisen markkinassa tulevaisuudessakin turvallinen tuote. Kun ihmiset näkivät, että hirsitalo on vakaa ja maanjäristyksenkin oloissa turvallinen, siitä tuli varsinainen hitti alueella.

–Suomalaista hirsitaloa pidetään Japanissa maailman edistyneimpänä ratkaisuna, jolla on erittäin hyvä ja vahva brändi. Esimerkiksi tällä Fujin alueella on yli 300 hirrestä rakennettua saunalla varustettua loma-asuntoa. Kun ennen sauna koettiin luksustuotteena, nyt sen suosio on vahvassa kasvussa loma-asunto rakentamisen myötä.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee  artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marko Saarelainen, marko.saarelainen@honka.com

Kuniaki Hirai, hirai@honka.co.jp

Kuvat

Marko Saarelainen
Marko Saarelainen
Lataa
Kuniaki Hirai
Kuniaki Hirai
Lataa
Lataa
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja   metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös  www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Suomi on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa2.10.2024 08:13:00 EEST | Artikkeli

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä25.9.2024 08:25:16 EEST | Artikkeli

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah

Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena18.9.2024 10:35:48 EEST | Artikkeli

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro

Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja11.9.2024 14:33:24 EEST | Artikkeli

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye