Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä ei veroyllätyksiä mutta tärkeitä jatkolinjauksia

Jaa

Budjettiriihessä ei odotetusti päätetty uusista veronkiristyksistä. Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätetyt veronkiristykset kohdistuvat erityisesti arvonlisäverotukseen. 1.9. voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen lisäksi ensi vuoden alusta nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun verokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut siirtyvät 14 prosentin verokannan piiriin sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Lisäksi hallituksen on tarkoitus toteuttaa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotus 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

”Vaikka hallituksen budjettiriihessä ei tehty uusia veropäätöksiä, siellä linjattiin kasvun ja investointien sekä verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeiden verohankkeiden valmistelusta. Suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien verohyvitys on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta ja tuen hakemus- ja myöntöprosessista tehdään mahdollisimman ripeä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. 

Kehysriihessä sovittujen merkittävien veronkiristysten toteuttamisen jälkeen, hallituksen tulee keskittyä täysillä kasvun edistämiseen. Puhtaiden teollisten investointien verokannustin on erinomainen ja oikea-aikainen keino Suomen kipeästi kaipaamien investointien käynnistämiseksi. Jotta kannustin toimisi odotetulla tavalla, sen soveltamisalan tulee olla yrityksille riittävän selkeä ja veronhyvitysten käytön mahdollisimman joustavaa. 

”Hallitus sitoutui budjettiriihessä saattamaan verotuen voimaan mahdollisimman pian viimeistään 1.1.2025 sekä varmistamaan, että tuen hakemus- ja myöntöprosessi tapahtuu mahdollisimman ripeästi. Nämä ovat tervetulleita linjauksia yrityksille, joilla on tuen piiriin kuuluvia ja  käynnistymässä olevia investointeja”, kertoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Nykyisen lainsäädännön mukaan työntekijälle muodostuu veronalaista palkkaa, jos työnantaja maksaa häntä koskevassa rikosasiassa neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja. Näin ankaraa verokohtelua on pidetty laajasti yleisen oikeustajunvastaisena, ja Keskuskauppakamari on vaatinut lain muuttamista. 

Hallitus linjasi kehysriihessä käynnistävänsä viipymättä lainvalmistelun tuloverolain muuttamiseksi siten, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtävien suorittamista.

”Ongelma on koskettanut laajasti eri toimialoja ja työtehtäviä sekä herättänyt huolta niin työnantajissa kuin työntekijöissä. On hienoa, että hallitus on päättänyt ripeästi poistaa työntekijän epäoikeudenmukaiseksi koetun verokohtelun”, toteaa Tomi Viitala.

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarikysely: Hallitus saa yrityksiltä arvosanan 7- työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikastaan19.9.2024 06:50:00 EEST | Tiedote

Yritykset antavat kouluarvosanaksi hallitukselle 6,7 eli ”7-” osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta. Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Marinin hallituskaudella ja tällöin kouluarvosanaksi muodostui ”6”. Asia ilmenee Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.

Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä16.9.2024 16:18:11 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.

Keskuskauppakamari: Suomalaisten vientiyritysten odotukset nousseet hieman viime keväästä16.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat kohentuneet selkeästi kesän aikana. Kyselyn mukaan reilu puolet, 53 prosenttia yrityksistä kertoo vientinsä kasvavan joko jonkin verran tai merkittävästi kuluvan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. ”Kyselystä on nähtävissä se, että vientiodotukset ovat nyt selkeästi piristyneet alkukesästä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Keskuskauppakamari: Logistiikkakustannusten kasvu huolettaa yrityksiä – väylämaksujen korottaminen on askel väärään suuntaan12.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin kyselyn perusteella lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi kasvaneiden kuljetuskustannusten heikentäneen logistista kilpailukykyään. Hallituksen budjettiriihessä päättämä väylämaksujen nosto tekee tilanteesta entistä tukalamman. Keskuskauppakamarin mielestä väylämaksusta olisi pitänyt luopua kokonaan. Lisäksi kyselyssä esille nousi yritysten huoli liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentymisestä. Myös kansainvälisten kuljetusten toimitusketjujen sujuvuuden arvioitiin heikentyneen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye