Verkkokalvon irtauman korjausleikkaukset kasvussa
6.9.2024 09:08:15 EEST | HUS | Tiedote
HUSissa viikonloppuisin tehtävien kiireellisten verkkokalvoirtauman korjausleikkausten määrä on kasvanut yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen, lisääntyneet kaihileikkaukset sekä yleistyneet ikänäön vuoksi tehtävät linssileikkaukset.

Verkkokalvon irtauma hoidetaan lähes aina leikkauksella. HUSin Silmä-korvasairaalassa hoidetaan viikonloppuisin kiireelliset verkkokalvon irtauman korjausleikkaukset koko maasta. “Näiden viikonloppuisin tehtävien korjausleikkausten määrä on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana yli 60 prosenttia. Kasvuun vaikuttavat ainakin väestön ikääntyminen, lisääntyneet kaihileikkaukset sekä yleistyneet ikänäön vuoksi tehtävät linssileikkaukset”, sanoo HUSin Verkkokalvokirurgisen yksikön vastuulääkäri Petri Aaltonen.
Linssileikkaus altistaa verkkokalvoirtaumalle yhä nuoremmalla iällä
Paljon mainostettuja linssi- eli ikänäköleikkauksia tehdään Suomessa yhä enemmän, erityisesti 40–50-vuotiaiden ikäluokassa. Leikkaukset altistavat verkkokalvon irtaumalle entistä nuoremmalla iällä.
“Linssileikkaus on teknisesti sama asia kuin kaihileikkaus. Leikkaus tehdään, vaikka kaihia ei vielä olisi kehittynyt. Tavoitteena on korjata taittovirhe tai ikänäön aiheuttama mukauttamiskyvyn menetys sopivalla silmän sisään asennettavalla muovilinssillä eli tekomykiöllä. Kaihi- tai linssileikkaus lisää verkkokalvon irtauman riskiä lähinnä siten, että se aiheuttaa lasiaisen irtaumaa“, Aaltonen sanoo.
Verkkokalvoirtauman riskiin kaihi- tai linssileikkauksen jälkeen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, onko lasiainen jo aiemmin irtautunut, likitaitteisuus ja verkkokalvon reunan rappeumat. Ennen leikkauspäätöstä on suositeltavaa tehdä perusteellinen esitutkimus ja keskustella kirurgin kanssa myös riskeistä.
Tunnista verkkokalvoirtauman oireet ja hakeudu hoitoon nopeasti
Verkkokalvoirtauman pääasiallinen oire on näkökentän reunalta alkava, tuntien tai päivien kuluessa etenevä tumma varjo. Muita tai edeltäviä oireita voivat olla salamointi ja nokisade. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava nopeasti 1–2 päivän sisällä hoitoon.
Potilas tulee HUSin Verkkokalvokirurgiseen yksikköön lääkärin lähetteellä. Leikkaus suoritetaan mahdollisimman nopeasti, jos näkökentän keskikohta eli tarkannäön alue on juuri irtoamassa tai juuri irronnut. Tarkannäön alueen irtoaminen lyhyeksikin aikaa jättää herkästi pysyvästi alentuneen näöntarkkuuden, ja lopullisen näöntarkkuuden ennuste heikkenee edelleen päivien kuluessa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Aaltonen
Verkkokalvokirurgisen yksikön vastuulääkäri
HUS, Pää- ja kaulakeskus
p. 050 427 1477
petri.aaltonen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande
HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.
Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme