Verkkokalvon irtauman korjausleikkaukset kasvussa
HUSissa viikonloppuisin tehtävien kiireellisten verkkokalvoirtauman korjausleikkausten määrä on kasvanut yli 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen, lisääntyneet kaihileikkaukset sekä yleistyneet ikänäön vuoksi tehtävät linssileikkaukset.
Verkkokalvon irtauma hoidetaan lähes aina leikkauksella. HUSin Silmä-korvasairaalassa hoidetaan viikonloppuisin kiireelliset verkkokalvon irtauman korjausleikkaukset koko maasta. “Näiden viikonloppuisin tehtävien korjausleikkausten määrä on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana yli 60 prosenttia. Kasvuun vaikuttavat ainakin väestön ikääntyminen, lisääntyneet kaihileikkaukset sekä yleistyneet ikänäön vuoksi tehtävät linssileikkaukset”, sanoo HUSin Verkkokalvokirurgisen yksikön vastuulääkäri Petri Aaltonen.
Linssileikkaus altistaa verkkokalvoirtaumalle yhä nuoremmalla iällä
Paljon mainostettuja linssi- eli ikänäköleikkauksia tehdään Suomessa yhä enemmän, erityisesti 40–50-vuotiaiden ikäluokassa. Leikkaukset altistavat verkkokalvon irtaumalle entistä nuoremmalla iällä.
“Linssileikkaus on teknisesti sama asia kuin kaihileikkaus. Leikkaus tehdään, vaikka kaihia ei vielä olisi kehittynyt. Tavoitteena on korjata taittovirhe tai ikänäön aiheuttama mukauttamiskyvyn menetys sopivalla silmän sisään asennettavalla muovilinssillä eli tekomykiöllä. Kaihi- tai linssileikkaus lisää verkkokalvon irtauman riskiä lähinnä siten, että se aiheuttaa lasiaisen irtaumaa“, Aaltonen sanoo.
Verkkokalvoirtauman riskiin kaihi- tai linssileikkauksen jälkeen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, onko lasiainen jo aiemmin irtautunut, likitaitteisuus ja verkkokalvon reunan rappeumat. Ennen leikkauspäätöstä on suositeltavaa tehdä perusteellinen esitutkimus ja keskustella kirurgin kanssa myös riskeistä.
Tunnista verkkokalvoirtauman oireet ja hakeudu hoitoon nopeasti
Verkkokalvoirtauman pääasiallinen oire on näkökentän reunalta alkava, tuntien tai päivien kuluessa etenevä tumma varjo. Muita tai edeltäviä oireita voivat olla salamointi ja nokisade. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava nopeasti 1–2 päivän sisällä hoitoon.
Potilas tulee HUSin Verkkokalvokirurgiseen yksikköön lääkärin lähetteellä. Leikkaus suoritetaan mahdollisimman nopeasti, jos näkökentän keskikohta eli tarkannäön alue on juuri irtoamassa tai juuri irronnut. Tarkannäön alueen irtoaminen lyhyeksikin aikaa jättää herkästi pysyvästi alentuneen näöntarkkuuden, ja lopullisen näöntarkkuuden ennuste heikkenee edelleen päivien kuluessa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Aaltonen
Verkkokalvokirurgisen yksikön vastuulääkäri
HUS, Pää- ja kaulakeskus
p. 050 427 1477
petri.aaltonen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme