Maatalouden ravinteet kuormittavat edelleen vesistöjä liikaa – rahoitusohjelmien kustannusvaikuttavuutta tulisi parantaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti, onko valtionhallinto luonut vesien- ja merenhoidon suunnittelulla hyvät edellytykset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle ja ovatko olennaiset rahoitusohjelmat olleet siltä osin tuloksellisia.

”Tarkastus osoitti, että vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä ei kaikilta osin ole valittu, suunniteltu ja rahoitettu kustannusvaikuttavuuden perusteella. Myös maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet ovat olleet epäselviä”, toteaa johtava tuloksellisuustarkastaja Pekka Salminen. ”Koska samoilla toimilla pyritään edistämään muitakin kuin vesiensuojelun tavoitteita, tulisi toimenpidevaihtoehtoja arvioida järjestelmällisesti ja tehdä päätökset avoimesti.”

Esimerkiksi olennaiset maatalouden ympäristökorvaustoimenpiteet eivät ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kohdentuneet vesienhoidollisesti tehokkaasti. Peltolohkokohtaisen tiedon puute haittaa edelleen ympäristökorvaustoimenpiteiden kohdentamista sinne, missä käytetyllä rahalla saataisiin suurin vesienhoidollinen hyöty.

Tarkastuksen mukaan ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö eivät ole tuottaneet kattavaa ja järjestelmällistä seurantatietoa vesien- ja merenhoidon ja siihen liittyvien rahoitusohjelmien tuloksellisuudesta.

Ministeriöiden tulisi kohdentaa rahoitus kustannusvaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja kohteisiin. Vesien- ja merenhoidon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä olisivat ne, jotka

• vähentävät turhaa lannoitusta,
• ehkäisevät tehokkaimmin ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin sekä
• edistävät lantaravinteiden siirtämistä ylijäämäalueilta tarvealueille taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästi.

Tutustu julkaisuun: Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus – Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen.