Maatalouden ravinteet kuormittavat edelleen vesistöjä liikaa – rahoitusohjelmien kustannusvaikuttavuutta tulisi parantaa
Mittavasta rahoituksesta huolimatta vesistöjen ja merialueiden hyvää tilaa ei ole rehevöitymisen osalta saavutettu. Myöskään maatalouden ravinnekuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti, onko valtionhallinto luonut vesien- ja merenhoidon suunnittelulla hyvät edellytykset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle ja ovatko olennaiset rahoitusohjelmat olleet siltä osin tuloksellisia.
”Tarkastus osoitti, että vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä ei kaikilta osin ole valittu, suunniteltu ja rahoitettu kustannusvaikuttavuuden perusteella. Myös maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet ovat olleet epäselviä”, toteaa johtava tuloksellisuustarkastaja Pekka Salminen. ”Koska samoilla toimilla pyritään edistämään muitakin kuin vesiensuojelun tavoitteita, tulisi toimenpidevaihtoehtoja arvioida järjestelmällisesti ja tehdä päätökset avoimesti.”
Esimerkiksi olennaiset maatalouden ympäristökorvaustoimenpiteet eivät ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kohdentuneet vesienhoidollisesti tehokkaasti. Peltolohkokohtaisen tiedon puute haittaa edelleen ympäristökorvaustoimenpiteiden kohdentamista sinne, missä käytetyllä rahalla saataisiin suurin vesienhoidollinen hyöty.
Tarkastuksen mukaan ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö eivät ole tuottaneet kattavaa ja järjestelmällistä seurantatietoa vesien- ja merenhoidon ja siihen liittyvien rahoitusohjelmien tuloksellisuudesta.
Ministeriöiden tulisi kohdentaa rahoitus kustannusvaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja kohteisiin. Vesien- ja merenhoidon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä olisivat ne, jotka
- vähentävät turhaa lannoitusta,
- ehkäisevät tehokkaimmin ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin sekä
- edistävät lantaravinteiden siirtämistä ylijäämäalueilta tarvealueille taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästi.
Tutustu julkaisuun: Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus – Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka SalminenJohtava tuloksellisuustarkastajaValtiontalouden tarkastusvirasto
Puh:09 432 5797etunimi.sukunimi@vtv.fiValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Understödet till civilsamhällesorganisationer följer de utvecklingspolitiska riktlinjerna – villkoren för understödet gynnar stora organisationer28.8.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för civilsamhällesorganisationernas arbete utgör en ökande andel av utvecklingssamarbetet. Förvaltningen av understödet fungerar väl, men stödvillkoren och de administrativa kraven gynnar stora etablerade organisationer.
Kansalaisjärjestöt saavat tukea kehityspoliittisten linjausten mukaisesti – tuen ehdot suosivat suuria järjestöjä28.8.2025 06:45:00 EEST | Tiedote
Kansalaisjärjestöjen työn tukeminen on kasvava osa kehitysyhteistyötä. Tuen hallinnointi on toimivaa, mutta tuen ehdot ja hallinnolliset vaatimukset suosivat suuria, toimintansa vakiinnuttaneita järjestöjä.
Upphandlingar från anknutna enheter ger statliga myndigheter många fördelar, men bolagen är ofta beroende av staten som kund25.8.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Statliga organisationer kan undvika en arbetsdryg konkurrensutsättningsprocess genom upphandlingar från anknutna enheter. Upphandlingarna medför dock även juridiska risker, och i vissa fall har upphandlingarna genomförts i strid med upphandlingsbestämmelserna.
Sidosyksikköhankinnoista on monia hyötyjä valtion viranomaisille, mutta yhtiöt ovat usein riippuvaisia valtioasiakkaasta25.8.2025 06:45:00 EEST | Tiedote
Sidosyksikköhankinnoilla valtio-organisaatiot voivat välttää työlään kilpailutusprosessin. Hankintoihin liittyy kuitenkin myös oikeudellisia riskejä, ja joissakin tapauksissa hankintoja on tehty hankintasäännösten vastaisesti.
527 ledamöter och ersättare har inte redovisat sin valfinansiering – tidsfristen har redan gått ut20.8.2025 10:13:45 EEST | Pressmeddelande
Redovisningarna av valfinansieringen som gäller välfärdsområdes- och kommunalvalet i våras skulle enligt lagen göras senast i mitten av juni. De som inte lämnat in någon redovisning hotas av vite på 7 000 euro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme