Oma Häme

Blogi: Motivoivatko moitteet?

Jaa

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjottaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.

Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.

Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?

Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.

Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.

Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.

Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.

Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Diabeteskeskuksen toiminta alkaa – diabeetikoiden hoitopolku selkeytyy ja yhdenvertaistuu2.1.2026 11:00:00 EET | Tiedote

Oma Häme on perustanut diabeteskeskuksen, jonka toiminta alkoi 1.1.2026. Keskus kokoaa vaativan diabeteksen hoidon yhteen, selkeyttää hoitopolkuja ja parantaa diabetesta sairastavien yhdenvertaista ja oikea-aikaista hoitoa maakunnassa. Diabeteskeskus palvelee Kanta-Hämeessä asuvia yli 16-vuotiaita tyypin 1 diabetesta sekä vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavia. Toiminnan tavoitteena on tarjota saavutettavaa, ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hoitoa sekä vahvistaa omahoidon tukea. Kanta-Hämeessä vaativan diabeteksen hoito on ollut pirstaleista, ja toimintatavat ovat vaihdelleet kuntien ja toimintayksiköiden välillä. Diabetesliiton asiantuntijaryhmä suositti vaativan diabeteksen hoidon keskittämistä jo vuonna 2014. Myös THL:n diabetesrekisterin tiedot osoittavat kehittämistarpeen. Tyypin 1 diabetesta sairastavista vain 22 prosenttia on hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c alle 53 mmol/mol). Tyypin 2 diabetesta sairastavista hyvässä hoitotasapainossa on 69 prosenttia. Lisäksi muissa selv

Etäpäivätoiminta on mahdollistanut jonojen lyhentämisen – ikäihmisten ryhmät täyttyivät nopeasti31.12.2025 15:30:25 EET | Tiedote

Oma Hämeessä on keväällä 2025 aloitettu ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan järjestäminen lähtökohtaisesti etäpalveluna kotihoidon tapaan. Kotihoidosta on saatu jo hyviä kokemuksia etälaitteiden käytön kanssa. Ensimmäiset kuntouttavan päivätoiminnan etäryhmät alkoivat huhtikuussa, ja niistä on jo saatu hyviä kokemuksia. Ryhmät täyttyivät heti ja suurin osa asiakkaista halusi jatkaa myös toiselle neljän kuukauden jaksolle kesän jälkeen. Kuntouttavaan etäpäivätoimintaan asiakkaat ohjautuvat myöntämiskriteereiden mukaan. Tällä hetkellä asiakkaita on kuntouttavassa etäpäivätoiminnassa 31 ja uusia ryhmiä perustetaan, kun asiakkaita ohjautuu palvelun piiriin. – Läsnä tapahtuvassa kuntouttavassa päivätoiminnassa on lähes 400 asiakasta, ja jonossa muutamia kymmeniä. Etäpäivätoiminta sekä muuttuneet myöntämisen kriteerit ovat mahdollistanut sen, että jonoja on saatu purettua tänä vuonna viime vuotta paremmin, sanoo kuntouttavan päivätoiminnan vs. lähijohtaja Maria Luoto. Päivätoiminnan järj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye