Kansalaistoiminnan merkitys kriiseihin varautumisessa huomattava
10.9.2024 07:26:45 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Kansalaistoiminnalla on keskeinen merkitys erilaisiin yhteiskunnan kriiseihin varautumisessa. Viranomaisille ja kansalaisjärjestöille suunnatun kyselyn vastaajista noin kolme neljästä piti kansalaistoiminnan roolia kriisitilanteiden hoitamisessa keskeisenä. Vaikka valmius selvitä kriiseistä koettiin hyväksi, kansalaistoimijoista vain puolet arvioi pystyvänsä tarvittaessa suojaamaan haavoittuvimpia ihmisiä. Lisäksi yli puolet kokee, että heidän alueellaan on yhteistoimintaa häiritsevää eriarvoisuutta.
Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston alkuvuonna toteuttamissa kyselyissä haluttiin selvittää, minkälainen merkitys paikallisella kansalaistoiminnalla on yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Kyselyyn vastasi 491 kansalaistoimijaa. Edustettuina olivat esimerkiksi isot kansalaisjärjestöt, pienet paikallisyhdistykset ja kevyesti järjestäytyneet ryhmät. Viranhaltijoille suunnattuun kyselyyn tuli 190 vastausta.
Kriisitilanteissa konkreettisesta avusta huolehtivat usein lähellä olevat siviilit
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kansalaistoimijat olivat verkottuneita muiden organisaatioiden kanssa, harva toimii itsekseen. Melkein yhtä laajasti toimijoilla oli käytössään nopeat viestintäkanavat ja he arvioivat pystyvänsä toimimaan tehokkaasti. Tämä tukee Suomen kokonaisturvallisuutta, jossa viranomaiset, yritykset ja kansalaistoimijat tekevät tiiviisti yhteistyötä.
Viranomaisilta kysyttiin, mitä kriisivarautumisesta jäisi puuttumaan, jos kansalaistoimijoita ei olisi. Lista on pitkä: kansalaiskoulutus, ensivaste varsinkin maaseudulla, paikallinen tieto ja tartuntapinta, tiedonkulku esimerkiksi iäkkäille, henkinen tuki ja jälkihoito, majoitus ja huolto, etsintäpartiot ja työvoima ylipäätään, yhteistyöverkostot sekä mahdollisuus osallistumalla suunnata oma hätä toimintaan sekä lisäksi ihmisten hyvinvointia yleensä edistävät järjestöjen perustehtävät.
”Tutkimukset kumoavat sen myytin, että tiukan paikan tullen ihmiset keskittyisivät vain omaan selviytymiseen, elleivät jopa rupeaisi ryöstelemään muilta. Tosielämässä apu löytyy läheltä ja usein siviilit pelastavat ja tukevat toisiaan silloin kun pelastusviranomaiset eivät ehdi joka paikkaan. Isoissa kriiseissä viranomaisten on ratkottava kokonaistilannetta ja johdettava ja koordinoitava yhteistoimintaa”, dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo.
Kansalaistoimijat kaipasivat viranomaisten kanssa vuoropuhelua ja avoimuutta. Turvallisuussuunnitelmat pitäisi tehdä yhteistyössä ottaen huomioon kansalaistoimijoiden osaaminen ja valmiudet.
”Kansalaistoimijoilla on kyselyn mukaan paljon enemmän yhteyksiä kuntiin kuin hyvinvointialueisiin, joiden rootelissa pelastustoimi nykyisin on. Tähän näyttää nyt paikantuvan jonkinlainen Suomen kokonaisturvallisuusmallin sokea piste”, Mäenpää sanoo.
Ympäristön hyväksi tehtävää työtä ei nähdä osana Suomen kokonaisturvallisuutta
Sekä viranhaltijat että kansalaistoimijat tunnistivat kansalaistoiminnan merkityksen esimerkiksi palvelujen säilymisen ja kehittämisen sekä uusien toimintatapojen ideoinnin kannalta. Kansalaistoimijat edistävät näin pitkäjänteistä sopeutumista. Harvempi vastanneista koki, että kansalaistoimijat edistävät esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Varautumistarpeesta kysyttäessä sekä viranhaltijat että kansalaistoimijat nostivat kärkeen sähkö-, tieto- ja puhelinverkon katkokset, kun taas esimerkiksi tulvat ja kuivuus jäivät molemmilla hännille. Toisin sanoen ilmastonmuutoksen ympäristöllisiä riskejä pidettiin vähemmän kriittisinä kuin sähkökatkoja.
”Kyselyiden pohjalta näyttää siltä, että vahva suomalainen kansalaisyhteiskuntaa ei ole vielä laajasti valjastettu luonnonympäristömme puolustamiseen. Tämä on huomionarvoista, sillä ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme syvimpiä kriisinlähteitä, mutta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää työtä ei osata selkeästi nähdä osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä”, ryhmäpäällikkö Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Kyselyt ovat osa Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VN-TEAS) hanketta Paikallinen kansalaistoiminta yhteiskunnan resilienssin lisääjänä (2023-2025). Koko tutkimus valmistuu maaliskuussa 2025.
Lisätietoja
Kysely
Dosentti Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, puh. 040 592 3933, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Tutkimushanke
Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1109, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme