Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia
10.9.2024 10:05:19 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Kehitys noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin globaalit mittaukset aloitettiin.
"Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä", Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta sanoo.
Vuonna 2023 maapallon ilmakehän metaanipitoisuus oli 1923 ppb eli tilavuuden miljardisosaa. Pitoisuus on nyt 2,6-kertainen esiteolliseen aikaan eli vuotta 1750 edeltävään aikaan verrattuna.
Ihmistoiminta aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikista metaanipäästöistä
Global Carbon Project -tutkijayhteisön globaalia metaanitasetta käsittelevässä julkaisussa havaittiin myös, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan.
"Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten", Aki Tsuruta toteaa.
Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia ja kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt 24 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat arviolta 18–28 prosenttia laskentatavasta riippuen.
"Jos tämä kehitys jatkuu, se voi vaarantaa metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän aloitteen onnistumisen", Tsuruta sanoo. Global Methane Pledge -aloitteessa sitoudutaan vähentämään metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Ihmistoiminta aiheuttaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista maailman metaanipäästöistä. Noin kolmannes globaaleista metaanipäästöistä on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten kosteikoista tai geologisista lähteistä. Kosteikkojen, soiden, järvien ja muiden vesiympäristöjen päästöt ovat kasvaneet 2000-luvun ja 2010-luvun välillä neljä prosenttia; kasvua on tapahtunut erityisesti tropiikissa ja keskileveysasteilla. Ensisijainen syy kasvuun on lämpötilan nousu, sillä kosteikkojen hapettomissa oloissa metaania syntyy pieneliöiden toiminnan vaikutuksesta sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Ilmaston lämmetessä päästöt kasvavat, edellyttäen että kosteikot eivät samalla kuivu.
Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu
Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen, ja sillä on merkittävä rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä. Metaani on sadan vuoden aikajänteellä 28 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja 80 kertaa voimakkaampi 20 vuoden aikajänteellä. Koska metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin 10 vuotta, sen päästöjä pienentämällä voitaisiin saada aikaan nopeita ilmastovaikutuksia.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimukseen tuottamalla ilmakehän metaanipitoisuuden mittauksia sekä tekemällä mittauksiin ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvia arvioita metaanipäästöistä. Ilmatieteen laitos on mitannut ilmakehän metaanipitoisuutta Pallaksella, Muonion Sammaltunturissa, vuodesta 2004. Ilmatieteen laitos arvioi ilmakehän metaanipitoisuuksia ja päästölähteitä myös satelliittimittauksin sekä tuottaa mallisimuloinneilla arviota sekä kansallisista että maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja nieluista.
Global Carbon Project on kansainvälinen tutkimusprojekti, joka kuuluu Future Earth -tutkimusaloitteeseen ja on Maailman ilmastontutkimusohjelman (World Climate Research Programme) tutkimuskumppani. Sen tavoitteena on kehittää kattava kuva maapallon hiilenkierron ja hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun taseista. Globaali metaanitasetutkimus julkaistiin nyt neljättä kertaa.
Tutkimusartikkelien viitteet:
Saunois et al. (2024) Global Methane Budget 2000-2020. Earth System Science Data. https://doi.org/10.5194/essd-2024-115
Jackson et al. (2024) Human activities now fuel two-thirds of global methane emissions. Environmental Research Letters https://doi.org/10.1088/1748-9326/ad6463
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi tutkija Aki Tsuruta, Ilmatieteen laitos, Aki.Tsuruta@fmi.fi, puh. 050 442 7775
Johtava tutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos, Tuula.Aalto@fmi.fi, puh. 050 555 0006
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Sää on viikonloppuna epävakainen, paikoin voi sataa runsaasti11.6.2026 14:47:42 EEST | Tiedote
Etelästä saapuva matalapaine tuo sateita koko maahan. Tuuli on ajoittain puuskaista, maan etelä- ja itäosassa myös ukkostaa.
Väitös: Uutta tietoa kaupunkiviheralueiden hiilensidonnasta pohjoisilla leveysasteilla11.6.2026 12:01:50 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan puustoiset alueet ovat erityisen tärkeitä hiilensidonnassa kaupunkialueilla. Myös maaperällä on suuri vaikutus viheralueiden hiilitaseisiin ja niihin liittyviin epävarmuuksiin.
Auringon UV-säteily alkaa olla huipussaan10.6.2026 12:30:10 EEST | Tiedote
UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on kolme tai enemmän – eli täysin pilvisiä sadepäiviä lukuun ottamatta lähes joka kesäpäivä. Iho voi palaa viileänäkin päivänä.
Viikonlopun sää on vaihtelevaa, sateisinta on lauantaina4.6.2026 14:45:53 EEST | Tiedote
Torstain ja perjantain hellepäivien jälkeen etelästä saapuva matalapaine tuo sateita etenkin maan länsiosaan. Myös ukkoset ovat paikoin mahdollisia.
Kevät oli lähes koko maassa mittaushistorian lämpimin1.6.2026 11:07:46 EEST | Tiedote
Helsingin Kaisaniemessä maalis-toukokuun jakso oli kaikkien aikojen lämpimin. Kevät oli myös paikoin ennätyksellisen kuiva.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme