Etla: Ulkomaalaisten keksijöiden osuus kasvaa suomalaisten patenttihakemuksissa, jo 60 prosentissa mukana ulkomaalaisia
Suomalaisten hakemista patenteista Euroopan patenttivirastolta ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolta vuosina 2011–2021 ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli koko suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tuore Etla-tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Patentinspiration -tietokannasta poimittujen tietojen perusteella suomalaiset tahot jättivät vuosina 2011–2021 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle (USPTO) liki 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle (EPO) noin 22 000 patenttihakemusta. Patenttihakemukset kertovat yritysten ja keksijöiden halusta suojata keksintönsä kansainvälisillä markkinoilla.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)” tarkastellaan ulkomaalaisten ja suomalaisten innovaattorien roolia suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään patenttihakemuksiin, joita suomalaiset tahot ovat jättäneet Euroopan patenttivirastoon ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoon vuosina 2011–2021.
Suomalaisten hakemista patenteista ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä. Vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Yli viidesosassa hakemuksista oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä.
Ulkomaalaisten keksijöiden osuus hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tarkastelujakson aikana suomalaisten patenttihakemuksissa oli mukana keksijöitä kaikkiaan 68 eri maasta. Tärkein innovaatioyhteistyömaa on ollut Yhdysvallat.
Ulkomaiset keksijät erityisen tärkeitä ICT-innovaatioissa
Teknologia-aloittain tarkasteluna erityisesti ICT-patenttihakemuksissa korostuu ulkomailla työskentelevien ja ulkomaalaisten keksijöiden osuus. Maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana yli viidenneksessä ICT-patenttihakemuksista tarkasteluajanjaksolla 2011–2021. Myös muiden teknologia-alojen hakemuksissa maahanmuuttajakeksijöiden osuus on kasvanut.
Suomalaisten yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen, ja osoittavat, että ulkomaalaisilla keksijöillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, toteaa nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
-Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua. Kansainvälinen innovaatioyhteistyö onkin luultavasti ollut yksi tärkeä tekijä Suomen teollisuuden suhteellisen vahvassa tuottavuuskasvussa 2010-luvulla. Palvelualojen tuottavuuskehitys taas on ollut selvästi heikompaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa, että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyötä myös palvelusektorilla, Koski korostaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Innovation-led Pathways to Economic Growth -hanketta Etlassa.
Koski, Heli: Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)
Liite: Kuvio 1. Keksijöiden kansallisuus vuosina 2011 ja 2021, % patenttihakemuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme