Etla: Osakesäästötilin laajentaminen rahastoihin ei vaaranna valtion verotuloja
1.10.2026 06:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreessa selvityksessä. Mahdollinen verotuottojen menetys jäisi arviolta 1–5 miljoonaan euroon vuodessa. Koska rahastojen kasvuosuuksiin liittyy jo nykyisellään verotuksen lykkääntymisetu, sijoittajilla olisi vain vähän taloudellisia kannustimia siirtää nykyisiä rahastosijoituksiaan osakesäästötilille.

Vuonna 2020 käyttöön otetun osakesäästötilin tavoitteena on ollut edistää kotitalouksien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Tilin hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt odotettua vähäisemmäksi: vuoden 2024 lopussa aktiivisia osakesäästötilejä oli 260 tuhatta kappaletta ja niiden käypä arvo oli 2,9 miljardia euroa.
Osakesäästötilin suppea sijoituskohdevalikoima on herättänytkin keskustelua. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Finanssiala ry. ovat ehdottaneet, että osakesäästötilin sijoituskohdevalikoimaa laajennettaisiin pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin. Tuoreessa vastasyntyneiden ensisijoituksia koskeneessa selvityksessä myös valtiovarainministeriö piti osakesäästötilin sijoituskohteiden laajentamista rahastoihin mahdollisena.
Keskustelua on sittemmin herättänyt laajentamisen vaikutus valtion verotuloihin. Etlan tuoreet laskelmat osoittavat kuitenkin, että osakesäästötilin laajentaminen rahastosijoituksiin ei pienentäisi merkittävästi Suomen verotuottoja. Vuosittainen verotuottomenetys jäisi arviolta 1,2–4,7 miljoonaan euroon vuodessa, ilmenee Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen ja EVAn johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään laatimasta selvityksestä Miten osakesäästötilin laajentaminen rahastosijoituksiin vaikuttaisi Suomen verotuottoihin? (Etla Erikoisartikkeli 19). Selvityksen on rahoittanut Finanssiala ry.
Kujanpään ja Ropposen mukaan rahastojen kasvuosuuksiin liittyy osakesäästötilin kaltainen verotuksen lykkääntymisetu jo nyt, joten näihin rahastoihin sijoittaneen taloudelliset kannustimet myydä nykyisiä rahastosijoituksia ja hankkia niitä uudelleen osakesäästötilille olisivat vähäiset.
– Muutoksella olisi vaikutusta verotuottoihin lähinnä kiinteistörahastojen ja muiden tuotto-osuuksien osalta, sillä niissä rahaston maksama juokseva tuotto maksettaisiin osakesäästötilille verovapaasti uudelleensijoitettavaksi. Kuitenkin myös näissä tilanteissa sijoittajan kannustimia rajoittaa se, että varat pitäisi ensin myydä ja maksaa luovutusvoittovero ennen kuin rahan voi tallettaa osakesäästötilille, toteaa Etlan Olli Ropponen.
Laajennus hyödyttäisi osaketilisäästäjiä
Mahdollinen sijoituskohteiden laajennus hyödyttäisi Ropposen mukaan nykyisiä osaketilisäästäjiä. Heille syntyisi mahdollisuus käyttää osakesäästötilille kertyviä osinkoja ja osakkeiden luovutusvoittoja matalakuluisten rahasto-osuuksien hankintaan. On mahdollista, että osakesäästötilille säästävät tekisivät jatkossa kaikki uudet rahastosijoituksensa osakesäästötilin kautta, sillä yhden tilin malli on hallinnollisesti helpompi verrattuna osakesäästötilin ja arvo-osuustilin omistamiseen.
– Rahastosijoitusten salliminen osakesäästötilille hyödyttäisi etenkin osakesäästötilin omistajia, joiden sijoitustoiminta on pienimuotoista. Mahdollisuus rahastosijoituksiin helpottaisi osakesäästötilille kertyvien tuottojen uudelleensijoittamista ja riskin hajauttamista. Verotuottojen kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, sijoittaako osakesäästötilin omistaja tililleen kertyvät tuotot pörssiosakkeisiin vai vaihtoehtoisesti rahastoihin, huomauttaa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Selvityksen keskeiset tulokset ja havainnot:
- Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja.
- Osakesäästötilin laajentaminen sijoitusrahastoihin vähentäisi valtion verotuloja arviolta 1,2–4,7 miljoonaa euroa vuodessa.
- Valtaosa suomalaisten rahasto-omistuksista on jo valmiiksi verotehokkaissa kasvuosuuksissa, joissa on osakesäästötilin kaltainen veron lykkääntymisetu. Nykyisten osuuksien siirtäminen tilille vaatisi niiden myymistä, mikä laukaisisi välittömän luovutusvoittoveron.
- Eniten uudistuksesta hyötyisivät juoksevaa tuottoa jakavien tuotto-osuuksien ja kiinteistörahastojen omistajat, jotka voisivat sijoittaa tuotot tilin sisällä verovapaasti uudelleen.
Kujanpää, Emmiliina - Ropponen, Olli: Miten osakesäästötilin laajentaminen rahastosijoituksiin vaikuttaisi Suomen verotuottoihin? (Etla Erikoisartikkeli 19)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiEmmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija, EVA
Puh:040 768 0621emmiliina.kujanpaa@eva.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.
Etla: Tekoäly ei tuhoa työtä, vaan muuttaa sitä – "Hidastelu on todellinen uhka"23.9.2026 08:59:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutukset ihmistyöhön eivät ole pelkästään negatiivisia. Tekoäly ei ole aiheuttanut ihmistyön vähenemistä tai yleisen palkkatason romahtamista, ilmenee tänään julkistetusta Etla-tutkimuksesta. Päivitettyjen tulosten mukaan ammattien ja työtehtävien sisällöt kohtaavat Suomessakin huomattavia muutoksia tekoälykehityksen myötä, mutta kokonaisten ammattien katoamista ei ole näköpiirissä. Tulokset eivät tarjoa myöskään näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen Suomessa. Pikemminkin aineistot osoittavat, ettei muutos ole kunnolla alkanut. Tänään julkistetut tulokset ovat osa laajaa Business Finlandin rahoittamaa tutkimushanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

