Vihreiden Pekka Haavisto: Suomelta kaivataan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa aktiivisuutta ja tiukkaa sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön

EMBARGO kunnes puhe pidetty. Puhuttu versio pitää.

Haaviston mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomessa ajankohtaisempaa kuin koskaan. Hallitus saa kiitosta Ukrainan tuen jatkamisesta – sen sijaan muiden maailman kriisien Haavisto pelkää jäävän paitsioon.

– Maailmalla etsitään nyt sekä agendaa että neuvottelupaikkaa suurvaltojen jännitteiden lieventämiseksi ja rauhanprosessien edistämiseksi. Suomi on ollut näissä keskusteluissa harmillisesti sivussa, aloitteet tulevat yhä useammin esimerkiksi Turkilta tai Saudi-Arabialta, Haavisto harmittelee.

Aktiivisuutta kaivataan myöskin suhteissa kansainvälisiin yhteisöihin. Euroopan Unioni on Haaviston mukaan keskeinen turvallisuusyhteisö Suomelle ja hän peräänkuuluttaa puolustusyhteistyön syventämistä tulevan komission kaudella entisestään.

–  Uutta EU:n komissiota muodostetaan nyt korostaen puolustuksen ja puolustusteollisuuden merkitystä, ja Suomelle tämä on tervetullutta. EU:n oman turvatakuuartiklan 42.7 toimeenpanoa pitäisi vahvistaa ja sitä myös harjoitella.

Nato-yhteistyön syventäminen on Haaviston mukaan hallituksen kanssa jaettu prioriteetti. Hän muistuttaa kuitenkin kahdesta asiasta: eduskunnan informoinnista sekä sen ymmärtämisestä, että Nato kattaa hyvin laajan kattauksen erilaisia teemoja. Esimerkiksi hän nostaa yhdysvaltalaissenaattorin avauksen Naton tekoäly- ja kvanttilaskentakeskuksen perustamisesta Suomeen.

– Puolustusministeri ampui ajatuksen alas lonkalta. Olisiko ollut parempi ensin yhdessä arvioida, mitä kaikkea tällaisen yhteistyön vahvistaminen voisi tuoda tullessaan? Haavisto pohtii.

Erityisesti Haavisto kritisoi hallituksen kohdistamia leikkauksia kehitysyhteistyöhön sekä kansainvälistä työtä tekeville järjestöille. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä, mutta tämä tavoite on ristiriidassa hallituksen leikkauspolitiikan kanssa. Samaan aikaan on mahdotonta vaatia pääsyä pöytiin keskustelemaan globaaleista uhista, jos leikkaa niitä ratkovilta YK-järjestöiltä ja kehitysyhteistyöltä.

– Tämä on väärä valinta turvallisuusneuvostokampanjaamme ajatellen. Hallituksen pitäisi katsoa uudelleen myös näitä budjettilukuja, jotta Suomen mahdollisuus vaikuttaa globaalien ongelmien ratkaisuun säilytetään, Haavisto painottaa.

Lue puhe verkkosivuilta: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/pekka-haaviston-ryhmapuheenvuoro-valtioneuvoston-ulko-ja-turvallisuuspoliittisesta-selonteosta-10-9-2024/