EK:n selvitys: Palkkojen paikallinen sopiminen etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla
11.9.2024 08:15:43 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä 2010-luvulla paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus yksityisellä sektorilla oli noin 20 prosenttia, kun viime neuvottelukierroksen jälkeen vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna. Naapurimaassa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla. Neuvottelujärjestelmien palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat osin Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon kansainvälisen kilpailukyvyn.
Suomessa valtion työ- ja virkaehtosopimusten palkkamallit ovat lähes kokonaan olleet yleiskorotuspainotteisia, kun taas kunnissa ja hyvinvointialueilla yleiskorotusten lisäksi jaettavat paikalliset erät ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Julkisella sektorilla palkankorotusmallit ovat olleet ylipäätään lähes täysin yleiskorotuspainotteisia vuodesta 2010 alkaen.
Uudet vuoteen 2024 ulottuvat tiedot palkkaratkaisujen luokittelusta löytyvät EK:n selvitystä varten keräämästä aineistosta, jota ei ole päivitetty Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuotta 2018 koskevan raportin jälkeen. Aineistolla on mahdollista verrata myös Suomen ja Ruotsin välisiä palkanmuodostuksen kehitystä viime vuosiin asti.
Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeitä eroja paikallisten palkkaratkaisujen käytössä. Ruotsissa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla, ja numerottomat sopimukset ovat yleisesti käytettyjä. Paikallisesti sovittavia palkkamalleja oli Ruotsin julkisella sektorilla jo 64 % vuonna 2023. Näillä sopimuksilla on pystytty helpottamaan julkisen sektorin työvoimapulaa.
- Ruotsissa julkisen sektorin sopimuksilla on myös pystytty korottamaan palkkoja paikallisesti ilman kokonaistaloudellisia kilpailukykyongelmia, sanoo selvityksen tehnyt EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori.
Suomessa riittää kuitenkin myös yksityisellä sektorilla kirittävää paikallisten palkkaratkaisujen hyödyntämisessä Ruotsin tapaan. Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla käytetään enemmän keskitettyjä ratkaisuja. Neuvottelujärjestelmien kehitys ja palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat eri Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon maiden kansainvälisen kilpailukyvyn.
Viime vuosikymmenten aikana työmarkkinat Euroopassa ovat siirtyneet hajautuneempaan palkanmuodostukseen, ja Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä tässä kehityksessä 1980- ja 1990-luvuilla. Pohjoismaiset palkkamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana kohti hajautuneempaa palkanmuodostusta, jossa paikalliset ratkaisut ovat yhä tärkeämmässä roolissa.
Suomessa siirryttiin keskitetyistä ratkaisuista liittotason alakohtaisiin neuvotteluihin syksyn 2017 neuvottelukierroksella. Hajautetut ja koordinoidut neuvottelujärjestelmät, jotka ovat käytössä tällä hetkellä muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, ovat yhdistetty korkeampaan työllisyyteen ja matalampaan työttömyyteen.
Suomi on muutaman viimeisen liittokohtaisen neuvottelukierroksen aikana päässyt mukaan Pohjoismaiseen neuvottelukulttuuriin, jossa vientialojen mallineuvottelujen merkitys on suuri pienten avotalouksien kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta.
Lisätietoja: EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori p. 050 471 1198
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mediainfo 2.3. - EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta Suomen vientikärki19.2.2026 10:46:51 EET | Kutsu
ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse
Vihreän siirtymän investointeja valmistui vuonna 2025 yli 8 miljardilla ja uusia hankkeita tuli vireille 24 miljardilla12.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, mikä on EK:n dataikkunan seurantahistorian ennätystaso. Hyvä energiajärjestelmä on antanut Suomelle etumatkaa investointiympäristönä, mutta verrokkimaat pyrkivät kuromaan kilpailuetua kiinni omilla mittavilla investointiohjelmillaan. Verokannustimen jatkaminen olisi konkreettinen keino, jolla Suomi vahvistaisi omaa vetovoimaansa. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta. Luvut kertovat, että hankkeiden eteneminen on ollut vahvaa ja vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo: ”Vuonna 2025 saavutettiin dataikkunan tilastointihistorian ennätystaso, kun yli 8 miljardin euron arvoiset hankkeet valmistuivat. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointej
KUTSU to 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista10.2.2026 14:31:21 EET | Kutsu
MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod
EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko
EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme