Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuhakuisuuden pitkä lasku taittui – kaivattua käännettä nakertavat rakenteelliset haasteet, kuten rahoituksen saatavuus, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki

Jaa

Pk-yritysten näkymät ovat kaksijakoiset, mutta talous on käännepisteessä ja lähtenyt kasvuun. Tämä käy ilmi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen Pk-yritysbarometrin tuloksista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan tilannetta ei voi vielä kehua hyväksi, mutta suunta on oikea. Kotamäki kiinnittää huomiota voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten seitsemän vuotta alentuneen trendin kääntymiseen. Jos kyse on aidosta kasvuhalukkuuden käänteestä eikä tilastokukkasesta, ilmiö on tärkeä Suomen talouden kannalta. Hän myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymisen polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet: saldoluku sai arvon nolla, eli suhdannetilanteen parantumista odottavia yrityksiä on yhtä paljon kuin suhdannetilanteen heikentymistä ounastelevia.

– Olemme tällä hetkellä suhdanneodotusten osalta samalla tasolla kuin vuoden 2022 alkuvuodesta. Viimeiset kaksi vuotta odotukset ovat olleet selkeästi pakkasen puolella, joten nollatulosta voi pitää ihan hyvänä, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan suhdannetilannetta kannattaa seurata tarkalla silmällä. Vieläkin tärkeämpää olisi kuitenkin kiinnittää huomiota talouden rakenteellisiin haasteisiin. Kotamäki sanoo, että Pk-yritysbarometrista nousee esiin joitain hyvin ainutkertaisia tietoja – sellaisia, joita muista tutkimuksista on vaikea suoraan päätellä.

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus kääntynyt nousuun – aito ilmiö vai tilastokukkanen?

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Nyt lasku on loppunut ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus nousu kevään 5,4 prosentista 6,7 prosenttiin. Finnveran Kotamäen mukaan emme vielä tiedä, onko kyse pysyvästä ilmiöstä vai tilastokukkasesta. 

– Oma näkemykseni on, että kasvuhakuisten yritysten osuuden lasku on nyt pysähtynyt eli pohjakosketus on koettu. Suhdannetekijät, kuten korkotason maltillistuminen, inflaation pysyminen vakaana ja yleiset talouden odotukset vaikuttavat positiivisesti yritysten kasvuhalukkuuteen. Sen sijaan rakenteellisemmat tekijät, kuten pk-yritysten vaikeus saada rahoitusta, työvoiman saatavuuden pullonkaulat sekä riskipääomien vähäisyys vähentävät yritysten kasvuhalukkuutta, Kotamäki summaa.

Kotamäen mukaan Suomi tarvitsee kipeästi kasvuhakuisia yrityksiä, ja sitä voi pitää jopa Suomen kohtalonkysymyksenä.

– Varsinkin pienten ja nuorten yritysten kasvu tarkoittaa talouden uudistumista ja innovatiivisuuden lisääntymistä. Tarvitsemme kasvuhakuisia yrityksiä laajalla rintamalla, jotta mahdollisimman moni kasvaisi pienestä keskisuureksi. Mitä enemmän meillä on keskisuuria yrityksiä, sitä useampi niistä kasvaa myös suuriksi. Suomessa on liian vähän keskisuuria ja suuria yrityksiä, Kotamäki linjaa.

Vientiä kohti jo varhaisessa vaiheessa

Kotamäen mukaan yritykset eivät voi kasvaa kokoaan suuremmiksi pelkästään Suomessa, vaan olisi tärkeää tähyillä Suomen rajojen ulkopuolelle jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pk-yritysbarometrin mukaan noin neljännes pk-yrityksistä on tavalla tai toisella kiinnittynyt kansainvälisille markkinoille, ja vain muutama prosentti toimii pääasiallisesti ulkomaanmarkkinoilla.

– Suomen kotimarkkina on pieni ja kuluttajien ostovoima rajallinen. Katseen siirtäminen Suomen ulkopuolelle on paras tapa kasvattaa yrityksen markkinoiden kokoa. Kaikille yrityksille ei kansainvälistyminen sovi, mutta nykyistä useammalle kyllä. Esimerkiksi Ruotsissa vientiä harjoittavien mikroyritysten määrä väestöön suhteutettuna on Suomea selvästi suurempi.

Vientiin sisältyy myös aina riskejä. Pk-yritysbarometrista selviää, että reilusti alle joka kymmenes yritys on käyttänyt Team Finland -verkoston kansainvälistymispalveluja.

– Jos yritykset tuntevat viennin riskit ja työkalut negatiivisten riskien vähentämiseksi, niin hyvä. Uskallan kuitenkin väittää, ettei viennin rahoituksen työkalupakki ole kaikille yrityksille kristallinkirkas enkä ihmettele, koska kokonaisuus on kieltämättä monimutkainen, jatkaa Kotamäki.

Kotamäki kiinnittää huomiota vientikaupan yksityiskohtiin ja kannustaa vientiyrityksiä ottamaan yhteyttä Finnveran asiakaspalveluun matalalla kynnyksellä.

– Leijonanosa yrityksistä myy tuotteitaan laskulla tai ennakkomaksulla. Toimiessaan tämä on ilman muuta järkevintä. Joskus kaupan yhteydessä ostajalle myönnetty rahoitus saattaa olla kilpailuvaltti. Toisaalta jälkikäteislaskutukseen liittyy riski ostajan luottokelpoisuudesta, ja tätä riskiä on mahdollista suojata. Pääasia on, että yritykset tuntisivat vienninrahoituksen monet mahdollisuudet ja kauppakohtaisesti voisivat miettiä, mikä on tarpeellista ja mikä ei.

Lisää aiheesta:

Hidastuva inflaatio ja laskevat korot nostavat pk-yritysten suhdanneodotuksia | Finnvera

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Lounais-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Satakunta nousi alueen talouden veturiksi – Finnveran rahoitus Satakuntaan yli tuplaantui, Varsinais-Suomen rahoitus laski tuntuvasti7.3.2025 09:10:00 EET | Tiedote

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye