Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen.
– Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta.
Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret.
– Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.
– Tavoitteemme on, että talous ja teollinen toimiala nousee vahvemmin esiin EU:n ilmastonäkökulman rinnalle. EU:n säätely nimittäin vaikuttaa vahvasti siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ja kuinka ennustettavasti teollisuus voi toimia.
Biotalous vahvassa nosteessa -bioekologiasta biotalouteen
Globaalisti biotalous ja bioteknologia ovat Lindströmin mukaan nosteessa. – Tähän tulee nyt vahvasti tarttua ja ymmärtää, että jos me olemme metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijöitä ja sen osuus on meillä korkein Euroopassa, monilla eteläisen Euroopan mailla biotalouden vahvuudet ovat muilla aloilla. Tämä mahdollistaa kumppanuuksien löytämisen biotalouden kehittämiseen niidenkin maiden kanssa, joiden bioresurssit perustuvat vaikkapa mereen tai peltoihin.
– Uudelta komissiolta odotamme, että päästään bioekologiasta biotalouteen. Uusien puupohjaisten tuotteiden skaalaus teolliseen valmistukseen vie aikansa. Vaikka niihin liittyy suuria odotusarvoja ja niiden jalostusarvo voi olla tulevaisuudessa korkea, meidän on nykyisillä volyymituotteilla rahoitettava uuden kehitystyö, muistuttaa Lindström.
Metsäteollisuuden tavoitteena on Lindströmin mukaan saada biotalous, biovalmistus ja bioteknologia vahvasti seuraavan komission agendalle. – Sen kehittäminen toisi Suomeen ja koko Eurooppaan valtavasti mahdollisuuksia. On hienoa, että tähän viittaavat signaalit ja viestit Brysselistä ovat vahvistuneet.
Suomi tarvitsee kasvua ja uusia investointeja
Nyt on keskityttävä Lindströmin mukaan siihen, että huolehditaan nykyisen tuotannon kilpailukyvystä sekä siihen, että saadaan uusia tuotteita kehitettyä markkinoille suuremman mittakaavan teolliseen valmistukseen. – Kun Suomen kansantalouden perusta nojaa edelleen pitkälti metsä-, kemian ja teknologiateollisuuden vientiin, on järkevää huomioida teollisuuden kilpailukyky- ja toimintaedellytykset.
–Suomen on tärkeä saada uusia investointeja kasvun käynnistämiseksi. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa tämä ”tervetuloa investoimaan meille – asenne” ei ole näkynyt poliittisten päättäjien toimissa riittävästi. Varsinkin pandemian ja energiakriisin jälkeinen geopoliittinen tilanne pakottaa kuitenkin vahvistamaan omavaraisuutta ja pienentämään riskejä.
Lindströmin mukaan on hyvä, että hallituksella on valmisteilla teollisuuspoliittinen strategia, jonka yhtenä tavoitteena on saada puhtaita, korkean arvonlisän teollisia investointeja ja työpaikkoja maahan. – Ne luovat hyvinvointia ja kasvua, ovat erittäin energiatehokkaita ja täyttävät ilmastotavoitteita.
Metsäteollisuuden uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö tuottaa aikanaan fossiilisia korvaavia tuotteita, joiden valmistus tulisi saada skaalautumaan ylös ja pysymään Suomessa.
Metsäteollisuudella näköpiirissä maltillinen elpyminen
Vaikka rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko, muusta teollisuudesta poiketen metsäteollisuuden näkymät kielivät Lindströmin mukaan maltillisesta elpymisestä. – Vaikka kysynnän kasvu on vaimeaa, se näkyy myönteisenä kemiallisen metsäteollisuuden kehityksessä, mutta sahateollisuuden suhdannetilanne on heikompi.
Lindströmin näkemyksen mukaan Euroopan elpyminen ja Saksan talouden kehitys tärkeimpänä kauppakumppanina vaikuttavat metsäteollisuuden suhdannenäkymiin eniten. – Myös kotimaan poliittiset ratkaisut kuten paikallinen sopiminen, työelämäreformi ja työmarkkinakierros vaikuttavat lyhyellä aikavälillä talouden tunnelmaan, mutta todelliset vaikutukset ja hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
Somekirjoittelussa yksipuolinen kuva metsäteollisuudesta
Lindström katsoo huolestuneena tendenssiä, mikä mediassa ja somekirjoittelussa metsäasioiden käsittelyssä vallitsee. – Kun asioita käsitellään tietyllä yksipuolisella tulokulmalla, suuren yleisön silmille ne tulevat liian usein vain kielteisessä valossa.
–Kun olemme metsäteollisuudessa tehneet säännöllisesti suomalaisille kyselyjä metsäteollisuuden maineesta, on hämmästyttävää, että se on edelleen erinomaisen hyvä monella alueella. Tämän rinnalla somekirjoittelu antaa hyvin kapean kuvan siitä, mitä valtaväestö metsistä ja metsätaloudesta ajattelee.
Kansainvälisesti tarkastellen puuta jalostavan teollisuuden viime vuonna julkaisema biodiversiteettitiekartta sai Lindströmin mukaan erinomaisen vastaanoton. – Siinä osoitetaan tiedepohjaisesti, miten monimuotoisuus on Suomessa kehittynyt. Sekä Ilmastotiekartta että biodiversiteettitiekartta ovat erinomaisia dokumentteja siitä, mitä on tehty ja miltä tuleva kehitysura näyttää tämän tiedon valossa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli
Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli
Suomi on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa2.10.2024 08:13:00 EEST | Artikkeli
Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell
Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä25.9.2024 08:25:16 EEST | Artikkeli
Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah
Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena18.9.2024 10:35:48 EEST | Artikkeli
–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro
Hongan Marko Saarelainen: Japani hirsitalojen viennin valopilkkuna4.9.2024 09:43:59 EEST | Artikkeli
Honka teki toimitusjohtaja Marko Saarelaisen mukaan viimeiseltä tilikaudelta umpisurkean tuloksen, jonka harvoja valopilkkuja oli Japanin vienti. – Japani oli ainoita, jotka pääsivät luokaltaan. Olemme tehneet uuteen strategiaan liittyviä toimenpiteitä, jotka alkavat nyt tuottaa tulosta. Vaikka jenin heikko kurssi ja Japanin hallituksen ja viranomaisten omat toimet ovat hidastaneet kokonaisuudessaan sinne suuntautuvaa vientiä, me emme ole saaneet siitä juurikaan osumaa. –Japanilaisten oma rakentamisen JAS sertifikaatti on selkeä tuonnin este. Tavoitteena on, että sitä ei tarvittaisi lainkaan hirsitalojen vientiin. Olemme sertifikaattikysymyksessä käyneet keskusteluja japanilaisten ja Suomen viranomaisten kanssa. Selvitämme myös muiden EU-maiden hirsitaloviennin tilannetta, jotta saisimme EU:n kautta lisää vaikuttavuutta Japanin suuntaan. Saarelaisen mukaan koko Euroopan hirsitaloteollisuuden kannalta Japani on merkittävä vientimaa. – Japani seuraa erityisen tarkasti, mitä Saksa tekee m
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme