Eläkeläispariskunnilla on erimielisyyksiä rahasta yleisimmin eläkkeelle siirtymisen aikaan

Eläkeläispariskunnista yli puolella ei ole tutkimuksen mukaan koskaan erimielisyyksiä raha-asioista. Satunnaisesti, kerran pari vuodessa, erimielisyyttä on runsaalla kolmasosalla. Toistuvasti, vähintään kerran kuukaudessa, eripuraa on alle kymmenesosalla eläkeläispariskunnista.

Ikä ja sukupuoli näkyvät ristiriitojen kokemisessa: mitä vanhempi henkilö, sitä harvemmin erimielisyyksiä rahasta koettiin. Lisäksi naiset kertoivat hieman miehiä useammin, ettei kiistaa rahasta ole.

Avoliitossa elävät kertoivat useammin toistuvista erimielisyyksistä ja avioliitossa olevat puolestaan useammin satunnaisista erimielisyyksistä.

– Erimielisyyksien painottumista nuorempiin vanhuuseläkeläisiin voi selittää se, että he eivät välttämättä ole vielä täysin sopeutuneet tulojen pienemiseen eläkkeelle siirtymisen jälkeen, kuvaa Riku-Petteri Wallin Turun yliopistossa tehdyssä tutkimusartikkelissa.

Kun rahasta on tiukkaa ja velka rasittaa, kiistat yleistyvät

Kotitalouden taloudellinen tilanne on merkittävä rahaerimielisyyksiä selittävä tekijä. Ristiriitoja oli useammin niillä, joilla on niukka rahatilanne ja velan maksu rasitteena. Velan rasituksen kasvaessa toistuvat erimielisyydet yleistyivät.

Eläkeläispariskunnilla toistuvat erimielisyydet ovat huomattavasti yleisempiä silloin, kun rahaa ei jää välttämättömien menojen jälkeen.

Myös tulotaso liittyy rahaerimielisyyksien yleisyyteen. Pienemmät tulot – alle 1 500 euroa kuukaudessa – olivat yhteydessä erityisesti toistuviin erimielisyyksiin, sen sijaan satunnaisia erimielisyyksiä esiintyi useammin korkeamman tulotason ryhmissä.

Mitä yhteisemmät rahat, sitä harvemmin erimielisyyksiä

Jos pariskunnalla on yhteinen tili, rahakahakat ovat tutkimuksen mukaan harvinaisempia. Eläkeläisistä, joilla on yhteinen tili puolisonsa kanssa, 61 prosenttia koki, ettei erimielisyyksiä ole, kun taas omat erilliset tilit säilyttäneillä osuus on 54 prosenttia.

– Mitä yhteisemmät rahat ja tilijärjestelyt pariskunnalla on, sitä harvinaisempia ovat erimielisyydet, toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila Turun yliopistosta.

Eläkkeelle siirtyville tukea talousasioiden hallintaan

Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä ja kasvava osa aikuisväestöstä. Heidän taloudellinen hyvinvointinsa vaikuttaa siten koko kuvaan suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista.

Toistaiseksi eläkeläispariskuntien raha-asioiden hoitoon ei ole juuri kiinnitetty huomioita palveluita kehitettäessä. Sosiaalipalveluissa on kehitetty tukea talousasioihin lähinnä nuoremmille perheille.

– Tulevaisuudessa olisi tärkeää tarjota palveluita myös eläkeläisille, jotka kokevat taloudellisia paineita ja raharistiriitoja. Niiden kehittämisessä on tarpeen huomioida etenkin eläkkeelle siirtymisen vaihe, jossa tutkimuksemme mukaan erimielisyydet ovat yleisiä, sanoo Riku-Petteri Wallin.

Tutkimusartikkeli Rahaerimielisyydet suomalaisten vanhuuseläkeläisten parisuhteissa on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. 

Tutkimuksen tausta

Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoon suomalaisten 55–85-vuotiaiden eläkkeensaajien toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksessa on tarkasteltu 65 vuotta täyttäneitä parisuhteessa eläviä vanhuuseläkeläisiä, joita on mukana noin 1 900.

Tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Turun yliopisto ja Eläketurvakeskus.

Lisätietoja: Anniina Kaittila, Turun yliopisto, erikoistutkija, s-posti: sairai@utu.fi, puh. 050 326 3094

Riku-Petteri Wallin, Turun yliopisto, tutkimusavustaja, s-posti: rpkwal@utu.fi

Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus, tutkimusosaston osastopäällikkö, susan.kuivalainen@etk.fi, puh. 050 512 0062