Raamatun tekstejä paranneltiin varhaiskristillisessä kirkossa
Paavo Huotarin väitöskirja osoittaa, että pyhänä pidettyjä tekstejä muokattiin, jotta lukijat ja kuuntelijat ymmärtäisivät ne paremmin.

– Tärkeintä oli tehdä Raamatun teksti ymmärrettäväksi aikansa lukijoille ja kuuntelijoille, ja siksi sitä sai muokata, Paavo Huotari kertoo.
Huotarin väitöskirja vahvistaa aikaisemman tutkimuksen johtopäätöstä, että kreikankielinen Septuaginta eli kreikankielinen Vanha testamentti on käännetty sellaisesta heprealaisesta pohjatekstistä, joka eroaa myöhemmin keskiajalla vakiintuneesta heprealaisesta Raamatusta. Tämän päivän raamatunkäännökset on käännetty tämän myöhemmän heprealaisen tekstin mukaan.
Yhteisöt käyttivät erilaisia versioita samasta tekstistä
Septuaginta oli varhaisten kristittyjen ensimmäinen Raamattu ennen kuin Jeesuksen elämästä kertovat evankeliumit laadittiin tai Paavali kirjoitti kirjeensä, Huotari kertoo.
Alun perin tämä kreikankielinen raamatunkäännös syntyi Egyptin Aleksandriassa 200–100-luvulla eaa. alueella vähemmistönä eläneen juutalaisyhteisön tarpeisiin. Ajanlaskun alussa sekä kreikankielisestä että hepreankielisestä Raamatusta liikkui erilaisia muokattuja versioita.
– Eri yhteisöissä vaikutti erilaisia versioita samoista teksteistä – joskus jopa samalla yhteisöllä saattoi olla käytössään useita huomattavankin erilaisia versioita samasta tekstistä.
Huotari tutki yhtä tällaista Septuagintan muokattua tekstiversiota, ns. lukiaanista revisiota. Se syntyi 300-luvun alussa vaikutusvaltaisen varhaiskristillisen yhteisön parissa Syyrian Antiokiassa, ja se on nimetty marttyyrinä kuolleen varhaisen kirkon oppineen Lukianos Antiokialaisen mukaan. Tutkimus analysoi tämän revision ominaispiirteitä ja tekstimuutosten motiiveja.
Raamatun tekstihistoria on syytä tuntea
Lukiaaninen revisoija teki tekstiin erilaisia muutoksia, joilla oli kolmenlaisia tavoitteita.
– Tekstiä pyrittiin rikastuttamaan täsmennyksillä, selvennyksillä, korostuksilla ja kertomuksen kulkuun liittyvillä muutoksilla.
Lisäksi tekstiä korjattiin kieliopillisesti, ja sitä tiivistettiin välttämällä toistoa ja turhia elementtejä.
Huotari toivoo, että Raamatun moninainen tekstihistoria tunnettaisiin paremmin niin yhteiskunnallisessa kuin kirkollisessakin keskustelussa, jossa Raamattuun vedotaan.
– Nykypäivänä luetaan usein sellaista Raamattua, jonka Vanhan testamentin teksti edustaa tekstin myöhempää vaihetta. Nykypäivän lukijoilla ei ikävä kyllä ole pääsyä ja mahdollisuutta tutustua tähän tekstin varhaisempaan kehitysvaiheeseen.
Muuttumatonta Raamattua ei ollut olemassa
– Raamattu herättää paljon tunteita. Ymmärrys Raamatun tekstin varhaisesta moninaisuudesta voisi lieventää vastakkainasetteluja, joissa asioita perustellaan vielä Raamatulla ja sen ns. oikeilla tulkinnoilla. Mitään yhtä ja muuttumatonta Raamattua ei alun perin ollut olemassa.
Huotarin mukaan ei ole myöskään mitään tarvetta taistella Raamatun yksittäisistä sanamuodoista tai kritisoida uusia käännöksiä liiallisesta vapauksien ottamisesta.
– Jopa varhaiset kristityt sallivat tekstin parantelun ja muutokset.
Ymmärrys Raamatun moninaisuudesta antaa mahdollisuuden tarkastella, miten ihmiset ovat vuosisatojen aikana eri tavalla tulkinneet käsityksiään Jumalasta sekä pohtineet elämän suuria peruskysymyksiä.
Väitöstilaisuuden tiedot
TM Paavo Huotari väittelee 19.9.2024 kello 13 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Lucianic Revision and Its Characteristics - Changes in 2 Samuel 1:1-10:5". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Kristin De Troyer, Paris Lodron University of Salzburg, ja kustoksena on Martti Nissinen. Väitöstilaisuutta voi seurata striiminä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paavo Huotari
0414542528
paavo.huotari@helsinki.fi
Paavo Huotari on väitöskirjatutkija ja pappi. Hän on aiemmin tullut tunnetuksi Raamatun muutoshistoriaa yleistajuisesti esittelevästä teoksestaan Sensuroitu (Otava, 2023), joka sai vuonna 2023 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden (yleisön suosikki).
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme