Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.

Tiedot käyvät ilmi kaupan ja logistiikan aloja käsittelevästä haastattelututkimuksesta, joka on osa eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Hanketta koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö ja koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies. Suomea koskevan haastattelututkimuksen ovat toteuttaneet ajatushautomo Demos Helsingin asiantuntijat Johannes Anttila ja Theo Cox.
– Työnantajat tavoittelevat algoritmijohtamisella työn tehostamista, mutta se voi kääntyä itseään vastaan. Esimerkiksi kaupan alan kokeilussa tekoäly teki työntekijöiden työvuorot 15 minuutin tarkkuudella kassadatan pohjalta. Seurauksena myymälään kutsuttiin liian vähän työvoimaa, koska algoritmit eivät huomioineet näkymätöntä työtä, kuten lehtihyllyjen täyttöä. Tuloksena oli asiakkaiden ärtymystä ja kaaosta, Anttila sanoo.
Selvitystä varten haastateltiin yhteensä kymmentä työntekijää ja ammattiliittojen edustajaa logistiikan ja kaupan aloilla. Teemahaastattelumenetelmä antoi mahdollisuuden saada aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa tekoälyn ja algoritmien vaikutuksesta työntekijöihin.
– Tekoälyllä ei voi ainakaan vielä korvata perinteistä johtamistyötä, johon kuuluu esimerkiksi alaisten yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen. Tekoäly ei ylipäänsä auta silloin, kun dataa ei ole riittävästi. Esimerkiksi roskakuski kertoi, kuinka tekoäly ohjasi kuljettajia ajamaan ruuhkissa ja tyhjentämään tyhjiä jäteastioita, Cox toteaa.
Oikein käytettynä tekoälystä on myös hyötyä. Selvityksessä esitetään useita keinoja, joilla algoritmeilla ohjatusta työstä saataisiin mielekkäämpää.
– Olennaista on, että työntekijät ovat alusta asti mukana suunnittelemassa uusien tietojärjestelmien käyttöä. Siihen voitaisiin velvoittaa esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden vuorovaikutusta säätelevässä yhteistoimintalaissa. Tietosuojavaltuutetulle tai aluehallintovirastoille voitaisiin myös antaa valtuudet puuttua epäkohtiin erillisellä digityösuojelutarkastuksella, Anttila ehdottaa.
Digityösuojelutarkastus tarkoittaisi viranomaisen valtuutta auditoida työpaikoilla käytettyjä tekoälyjärjestelmiä ja arvioida niiden vaikutuksia työntekijöihin.
Anttilan ja Coxin mukaan arkaluontoisemmissa asioissa tekoälyn käyttöä pitää myös rajoittaa.
– Tekoälyn käyttö esimerkiksi rekrytoinnissa tai palkkaa ja työsuhteen jatkumista koskevissa päätöksissä voi johtaa jopa laittomaan syrjintään, sillä algoritmit saattavat painottaa valinnoissa vaikkapa sukupuoleen tai ikään kytkeytyviä tekijöitä. Tällaisissa päätöksissä sitä on syytä hyödyntää enintään apuna vaikkapa perustietojen koostamisessa. Syrjintää estäisi myös ammattiliittojen oikeus kanteluihin, koska yksittäisen työntekijän mahdollisuudet pitää puoliaan ovat usein heikot, Cox arvioi.
Selvitys Algorithmic management and workplace digitalisation in Finland julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla 16.9.2024 kello 7.30. Se on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö.
Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista. Muita Pohjoismaita koskevat tutkimusjulkaisut ovat saatavilla FEPS:n sivustolta.
Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, kuten Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.
Tutkimushankkeen tuloksia esitellään tiistaina 17.9.2024 kello 9–11 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGEn (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskustelutilaisuudessa How algorithms and AI reshape workplaces and the world? Tapahtuman pääpuhujat ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n tekoälyyn erikoistunut ekonomisti Uma Rani ja OECD:n ekonomisti Annikka Lemmens. Tilaisuuden koko ohjelma löytyy tapahtumasivulta.
Lisätietoja:
Johannes Anttila
vanhempi asiantuntija
Demos Helsinki
Puhelin 044 535 1152
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes Anttilavanhempi asiantuntija, Demos Helsinki
Puh:+358 44 535 1152johannes.anttila@demoshelsinki.fiKuvat
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale26.8.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista. Verohallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat laskelmat osoittavat, että hallituksen marginaaliveronalennus hyödyttää noin kahta prosenttia suurituloisimmista suomalaisista. Suurimmat veronalennukset kertyvät vielä pienemmälle joukolle. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan suurituloisten veronalennukset eivät lisää olennaisesti talouskasvua.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti tarkastelee hallituksen veronalennusten jakautumista suurituloisten, tuloluokkien, alueiden ja sukupuolten välillä21.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 26.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee hallituksen ensi vuodelle päättämien veronalennusten jakautumista Verohallinnon sekä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien laskelmien avulla. Raportin tilastot kuvaavat, miten suurituloisille suunnattu noin 400 miljoonan euron marginaaliveronalennus jakautuu sekä suurituloisten kesken että eri ryhmien välillä. Lisäksi raportissa käsitellään kaikkien ensi vuoden tuloveronalennusten jakautumista eri tuloluokissa.
Hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentää työllisyyttä ja tuottavuutta1.8.2025 10:13:34 EEST | Tiedote
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö aikuisten lasten kantaa enemmän vastuuta ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että hoivavastuun siirtäminen läheisille heikentäisi työllisyyttä ja tuottavuutta. Julkisen talouden kannalta se voisi tulla kalliiksi.
MEDIAKUTSU: Vaikutusarvioiden rooli ja rajat talouspolitiikassa – miten työllisyyslaskelmia tulisi kehittää? (Helsinki 4.6. klo 17)28.5.2025 14:00:00 EEST | Kutsu
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on saada 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Huhtikuun puoliväliriihessä se päätti veronalennuksista, joiden toivotaan osin rahoittavan itsensä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtiovarainministeriön vaikutusarviolaskelmien avulla. Laskennalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa toteutuvaa kehitystä. Hallituskauden aikana työllisyys on jopa laskenut ja ministeriön arvioita veronalennusten vaikutuksista on luonnehdittu optimistisiksi.
Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä16.4.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuskatsaus osoittaa, että demokraattisemmat maat tekevät ympäristön kannalta parempaa politiikkaa. Katsauksessa käytiin läpi 56 tutkimusta, joista 73 prosentissa löydettiin tilastollista näyttöä demokratian yhteydestä pienempiin ympäristöongelmiin. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme