EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n lehdistötiedote 12.9.2024
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.
Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan nyt olevan hieman nopeampaa vuosina 2024 ja 2025, koska palvelujen hintainflaatio on kiihtynyt odotettua enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan kuitenkin edelleen hidastuvan nopeasti. Sen ennakoidaan olevan 2,9 % tänä vuonna, 2,3 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026.
Euroalueen sisäinen inflaatio on yhä nopeaa, koska palkkoja korotetaan edelleen ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineet ovat kuitenkin lievenemässä, ja palkankorotusten vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista. Rahoitusolot ovat yhä kireät ja talouskasvu on edelleen vaimeaa yksityisen kulutuksen ja investointien heikkouden vuoksi. Talouden arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2024 ja 1,3 % vuonna 2025 sekä 1,5 % vuonna 2026. Kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kotimaisen kysynnän kasvuvaikutus jäänee vähäisemmäksi muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Kuten 13.3.2024 ilmoitimme, rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehdyt muutokset tulevat voimaan 18.9.2024. Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä.
EKP:n ohjauskorot
EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on korko, jolla EKP:n neuvosto säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Kuten 13.3.2024 ilmoitettiin, perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelun perusteella. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä. Sen vuoksi talletuskorko lasketaan 3,50 prosenttiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko lasketaan 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 3,90 prosenttiin. Muutokset tulevat voimaan 18.9.2024.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
APP-ohjelmassa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.
PEPP-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen, vaan eurojärjestelmän PEPP-omistuksia vähennetään keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.
EKP:n neuvosto noudattaa PEPP-ohjelmassa vapautuvien pääomien uudelleensijoituksissa jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.
Rahoitusoperaatiot
Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto arvioi säännöllisesti, miten kohdennetut luotto-operaatiot ja luottojen takaisinmaksu vaikuttavat rahapolitiikan mitoitukseen.
***
EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.
EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
BOFITs prognos om den ekonomiska utvecklingen i Ryssland 2024–2026: Bristen på arbetskraft och kapacitetsbegränsningarna förvärras1.10.2024 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt Finlands Banks forskningsinstitut för tillväxtmarknader BOFIT växer Rysslands ekonomi i snabbare takt 2024 än vad som tidigare förutspåtts, vilket förklaras av den starkare tillväxten under första halvåret. Ökningstakten i kapitalstocken och den privata konsumtionen steg mer än väntat, och tillväxtprognosen för helåret 2024 revideras således upp med 1,5 procentenheter till 3½ %. Under 2025–2026 bromsar den ekonomiska tillväxten i Ryssland in till ca 1 %, dvs. till en nivå som ligger nära landets långsiktiga tillväxtpotential. ”Under slutet av 2024 speglar avmattningen i den ekonomiska tillväxten framför allt arbetskraftsbrist och kapacitetsbegränsningar. En snabbare tillväxt under åren framöver skulle kräva ett betydande produktivitetssprång. Detta är osannolikt, eftersom en stor del av investeringarna riktas till försvarsmaterielindustrin eller till branscher som tjänar krigsinsatsen”, säger BOFITs senior ekonom Sinikka Parviainen. Dessutom begränsar Rysslands egna åtgärder i f
BOFIT Forecast for Russia 2024–2026: Labour shortages and capacity constraints increasingly binding1.10.2024 14:00:00 EEST | Press release
The latest forecast from BOFIT, the Bank of Finland’s Institute for Emerging Economies, sees Russian economic growth this year exceeding its previous estimate made last April. The higher 2024 growth reflects a stronger-than-expected first-half performance due to robust increases in the capital stock and surging consumer demand. The new forecast raises the overall growth forecast for 2024 by 1.5 percentage points to 3½ percent. Russian economic growth is expected to slow in 2025 and 2026 to around 1 % p.a., a level close to the country’s long-term potential growth rate. Sinikka Parviainen, BOFIT senior economist notes: “The economic slowdown we are presently witnessing largely reflects labour shortages and capacity constraints. High growth is extremely unlikely going forward as it would require large productivity gains. This is unlikely as large part of investment in Russia today goes to military industries or sectors servicing the war effort.” Russia’s own actions and Western sanctions
BOFIT-ennuste Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2024–2026: Työvoiman ja tuotantokapasiteetin rajoitteet kärjistyvät1.10.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin mukaan Venäjän talous kasvaa vuonna 2024 aiemmin ennustettua nopeammin. Se on seurausta alkuvuoden odotettua ripeämmästä kasvusta. Pääomakannan ja yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyi ennakoitua enemmän, ja ennustetta koko vuoden 2024 talouskasvusta korjataan puolellatoista prosenttiyksiköllä, 3½ prosenttiin. Vuosina 2025–2026 Venäjän talouskasvu hidastuu noin 1 prosenttiin eli lähelle Venäjän talouden pitkän aikavälin potentiaalista kasvua. ”Vuoden 2024 loppua kohden talouskasvu hidastuu ennen kaikkea työvoimapulan ja kapasiteettirajoitteiden vuoksi. Nopeampi kasvu tulevina vuosina vaatisi merkittävää hyppäystä tuottavuudessa. Se on epätodennäköistä, koska suuri osa investoinneista suuntautuu puolustustarviketeollisuuteen tai sodan tarpeita palveleviin aloihin”, vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen BOFITista sanoo. Lisäksi Venäjän omat toimet ja pakotteet rajoittavat teknologian saatavuutta ja kansainvälistä kanssakäymistä.
Inflation rate expected to stabilise at the target – Europe must find ways to increase productivity1.10.2024 11:00:00 EEST | Press release
The inflation rate in the euro area is in the process of stabilising at the European Central Bank’s (ECB) 2% target. Together with the favourable trend in employment, this will support the purchasing power of households. By contrast, manufacturing in the euro area has been weak, and its problems seem in many respects to be structural. If significant reforms cannot be achieved, a more permanent weakening in manufacturing would threaten the euro area's competitiveness. Inflation has continued to come down in the euro area. Having peaked at 10.6% in October 2022, inflation has since fallen and was at 2.2% in August 2024. Wage inflation and services inflation have nevertheless remained fairly high. The inflation rate is expected to stabilise at the ECB’s 2% target during the course of 2025. In September, the ECB’s Governing Council reduced its policy interest rate to 3.5%. “The direction of monetary policy is clear: interest rate cuts have begun and our monetary policy stance is becoming l
Goda framsteg mot inflationsmålet – Europa måste nå en högre produktivitetsbana1.10.2024 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Inflationen i euroområdet håller på att stabiliseras till 2-procentsmålet, vilket i förening med den goda sysselsättningsutvecklingen stöder hushållens köpkraft. Utvecklingen av euroområdets industri har dock varit svag och dess problem förefaller i många avseenden att vara av strukturell natur. Euroområdets konkurrenskraft hotas av en mer varaktig försämring om inte betydande reformer kan genomföras. Inflationen har fortsatt att sakta in i euroområdet. Inflationen var som högst 10,6 % i oktober 2022, därifrån den sjunkit till 2,2 % i augusti 2024. Löne- och tjänsteinflationen är dock fortfarande rätt hög. Inflationen håller på att stabiliseras till ECB:s 2-procentsmål under loppet av nästa år. Europeiska centralbankens råd sänkte i september styrräntan till 3,5 %. ”Den penningpolitiska inriktningen är klar: räntesänkningarna har inletts och penningpolitiken blir lättare. Takten och storleksklassen för räntesänkningarna beror på ECB-rådets samlade bedömning sammanträde för sammanträde”
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme