Etla ennustaa: Suhdanne kääntyi, mutta Suomi jäämässä euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi
Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää käytännössä viime vuoden tasolle. Ensi vuonna bkt kasvaa 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen. Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa.

Etlan ennuste tiivistettynä:
- Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää käytännössä viime vuoden tasolle. Vaikka bkt kääntyi jo alkuvuonna hienoiseen kasvuun, jää loppuvuoden kasvu vaimeaksi. Ensi vuonna bkt kasvaa 1,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia vuonna 2026.
- Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna.
- Yksikään kysyntäerä ei kasva merkittävästi tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen, vaikka julkiset investoinnit paikkaavatkin yksityisten investointien heikkoutta. Investointien kasvu käynnistyy kunnolla vasta ensi vuonna.
- Hallituksen sopeutustoimet jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua.
- Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 7,6 prosenttiin.
- Kuluttajahintainflaatio pysyy matalalla tasolla 2025-2026, ja on ensi vuonna 1,3 prosenttia.
- Julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 83 prosenttia
- Ennusteen negatiiviset riskit liittyvät geopolitiikkaan ja protektionismiin. Positiivisena riskinä on rahapolitiikan keveneminen ennakoitua nopeammin.
Suhdanne on jo kääntynyt, mutta kasvu käynnistyy hitaasti
Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, arvioi Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti. Bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vielä tänä vuonna, ja kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia. Investoinnit supistuvat vielä tänä vuonna. Rakennusinvestointeihin liittyy epävarmuutta, mutta ensi vuodelle Etla odottaa investointien jo selvästi kasvavan.
Yksityisen kulutuksen kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi, kun kotitalouksien ostovoima paranee odotettua vähemmän. Yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvua hillitsevät osaltaan julkisen talouden sopeutustoimet. Hallituksen sopeutusohjelma taltuttaa erityisesti kulutus- ja sosiaaliturvamenojen kasvua 3–4 mrd. eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Työikäinen väestö kasvaa pitkästä aikaa
Työllisyysaste laskee tänä vuonna väliaikaisesti ja työttömyys nousee 8 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysaste jälleen laskee.
– Suhdannekäänteessä työllisyys seuraa aina pienellä viiveellä. On hyvä huomata, että suhdanteista huolimatta työllisyysaste on ollut Suomessa nousussa jo vuodesta 2015 lähtien. Ongelmamme on kuitenkin edelleen rakenteellinen työttömyys, eikä sitä korjaa suhdannekaan, huomauttaa ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Etlan ennusteryhmä on laskenut myös viime aikoina lisääntyneen maahanmuuton vaikutuksia työllisyyteen. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna poikkeuksellisen voimakasta ja se on jatkunut voimakkaana tänäkin vuonna.
– Työikäinen väestö kasvaa pitkästä aikaa. Tulijoita on monista eri maista eli kyse ei ole pelkästään Ukrainasta sotaa pakenevien maahanmuutosta Suomeen, toteaa Etlan ennusteryhmän tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Etla julkaisee laajemman maahanmuuttoa käsittelevän Erikoisartikkelin myöhemmin syksyllä.
Suomen kannalta Euroopan piristyminen tuli ”väärästä suunnasta”
Eteläisen Euroopan matkailun ja muun palvelusektorin piristyminen ei sekään tuo apuja Suomen taloudelle. Päinvastoin se on kiihdyttänyt palvelusektorin hintojen, eli pääasiassa palkkojen nousua, ja siten viivästyttänyt Euroopan keskuspankin koronlaskuja.
Harmillista on, että tärkeimpiin kauppakumppaneihimme kuuluvan Saksan tilanne on samankaltainen kuin meillä, sanoo ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Saksan talouskehitys on tänä vuonna jäämässä suurten G7-maiden hännänhuipuksi. Rahapolitiikan keventyessä ja suhdanteen normalisoituessa jäljelle jäävät syvemmät talouden rakenteiden ongelmat. Saksassa ovatkin pinnalla osin samat kysymykset kuin meilläkin, eli miten saada osaavia työntekijöitä ikääntyvään maahan ja kuinka parantaa talouden rakenteita pitkäaikaisesti.
“Ensi kevääksi luvatulle kasvupaketille syntymässä suuret odotukset”
Viennin rakenteen monipuolistuminen auttaisi ja suojaisi taloutta suhdanteiden heilunnalta. Lähivuosina sekä vienti että tuonti kasvavat kutakuinkin saman verran, joten nettoviennistä ei ole Suomen talouskasvun kiihdyttäjäksi.
Ensi kevään kehysriiheen luvatulle kasvupaketille onkin syntymässä suuret odotukset, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja KTT Aki Kangasharju.
– Hallituksen pitää panostaa voimakkaammin tuottavuuskasvun edellytyksiin. Määräaikainen investointikannustin ja Teollisuussijoitus Tesin pääomitus eivät riitä. Tuulivoimaan perustuvan kilpailuedun realisoituminen ja sote-palveluiden tuottavuuden parantaminen vaativat laaja-alaisempaa tuottavuusohjelmaa.
Suomen huolena vielä luottoluokituksen heikentyneet näkymät
Menoleikkauksista huolimatta julkisten menojen bkt-suhde pysyy korkealla, kun samaan aikaan toisaalla menot kasvavat. Siksi myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen valtion luottoluokituksen näkymät elokuussa negatiivisiksi.
Muutos tarkoittaa, että luottoluokittaja arvioi valtion velkakehitykseen liittyvien riskien olevan kasvussa, pohtii ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Samaa viestiä kertovat valtionlainojen korot. Yleisen korkotason noustua sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomeltakin aiempaa korkeampaa tuottoa suhteessa Saksaan tai Ruotsiin. Ero ei ole järin suuri, mutta kuitenkin selvä. Suomen pitkät markkinakorot seuraavatkin nykyään Ranskaa, jonka pitkään jatkunutta velkaantumista pyritään jo taltuttamaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä, Puonti toteaa.

Suhdanne Syksy 2024 verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 17.9. klo 10 osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata sivustolta erikseen. Taitetun PDF-julkaisun eli “Suhdannekirjan” voi ladata osoitteessa etla.fi/julkaisut
Liitteet: Kuviot 1. Suomen huoltotase ja Kuvio 2. Eräitä keskeisiä ennusteita
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiPäivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiKuvat






Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme