Paikallisliikenneliitto vaatii alennetun arvonlisäveron pitämistä ennallaan

Valtion liikennepoliittisilla valinnoilla heikennetään joukkoliikennepalveluja ja kiihdytetään menokasvua henkilökuljetussektorilla

Paikallisliikenneliiton jäsenet ovat huolissaan joukkoliikenteen aseman heikentämisestä Suomessa. Joukkoliikennepalvelun tekijöille hallitusohjelman kirjaukset arjen ja liikkumisen kustannuksista näyttäytyvät ristiriitaisina ja eriarvoisina. Hallitusohjelman toimilla joukkoliikenteen hintaa nostetaan kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla 8-20 %.

Kustannusten nousu on seurausta monesta valtion toimesta. Joukkoliikenteen ilmastoperusteinen tuki lakkautettiin hallituskauden alussa. Valtion liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä luovutaan kestävien kulkumuotojen edistämisestä, jolloin pitkäjänteiseen aiempaan yhteistyöhön ja tavoitteisiin pohjanneilta paikallisen joukkoliikenteen kehityssuunnitelmilta katosi merkittävä osuus rahoituspohjasta.

Valtion liikennejärjestelmäsuunnitelman sisällön muutoksesta voi ennakoida, että valtion ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset surkastunevat osalla kaupunkiseuduilla yksittäisiksi valtion tiehankkeiksi. Yhteistoiminnan sisältö ei enää vastaisi alkuperäistä tarkoitusta huolehtia kaupunkiseutujen elinvoimaa vahvistavasta, houkuttelevasta ja kysyntään vastaavasta liikennejärjestelmän ja asumisen kehityksestä.

Kaikkein haitallisin muutos on alennetun arvonlisäveron korotus. Matkustajan maksama lisähinta ei  kompensoi sitä, vaan hinnannousu vähentää joukkoliikenteen käyttöä, pitkällä aikavälillä enemmän. Tällä tavalla toimien valtio siirtää kustannuksia julkisen talouden tasolta toiselle, valtiolta kunnille, kallistaa palvelun käytön hintaan, vähentää joukkoliikenteen kysyntää ja vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä.

Muutoksella valtion nostaa omiakin kustannuksiaan. Julkisen talouden niukkuus on tullut jäädäkseen, mutta säästö ei ole säästö, jos se tuottaa kunta- ja valtiontaloudelle lisää kustannuksia. Alennetun arvonlisäveron nostoa on perusteltu valtion lisätuloilla ja valtion säästöillä. On jäänyt huomaamatta, että yhteiskunta on suuri joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilaaja ja rahoittaja. Henkilökuljetusten rahoitus oli 1,334 mrd. euroa vuonna 2021. Valtion ja kuntien ostoliikennettä oli lähes 585 miljoonaa euroa. Valtion verotulojen kasvu henkilöliikenteen arvonlisäverosta tulisi kuntien, hyvinvointialueiden ja asiakkaiden kulujen kasvusta. Työmatkakuluvähennysten kasvu pienentäisi verokertymää saman verran kuin arvonlisäverokertymä kasvaisi linja-autoalalla.

Hallitusohjelmaan sisältyy liikenteen verotuksen ja rahoituksen tarkastelu kokonaisuutena. Kaikki joukkoliikennettä heikentävä toteutuu kuitenkin jo ennen kuin kokonaisuuden tarkastelu alkaa.

Joukkoliikenteen arvonlisävero:

• Alennettua arvionlisäveroa juna-, bussi- ja taksikuljetuksissa on Suomen lainsäädännössä (HE 88/1993 vp) perusteltu siten, että yleisen verokannan soveltaminen henkilökuljetuksiin heikentäisi joukkoliikenteen kilpailuasetelmaa yksityisautoiluun nähden. Korkeampi arvonlisävero vaikeuttaisi pyrkimyksiä turvata liikenteen vähimmäispalvelut eri alueille ja väestöryhmille.
• Alennettu henkilöliikenteen arvonlisävero on käytössä mm. Ranskassa (10 %), Alankomaissa (9 %), Espanjassa (10 %), Saksassa (7 %), Ruotsissa (6 %) ja Tanskassa (0 %). Niissä suotuisan arvonlisäverokohtelun lisäksi maankäyttö ja väestömäärä luovat Suomeen verrattuna joukkoliikenteelle paremmat lähtökohdat.