Mustia joutsenia vai lohikäärmekuninkaita? Aurinkomyrskyjen sormenjäljet auttavat tutkimaan Auringon fysikaalisia ilmiöitä ja ajoittamaan historiaa
Muinaiset aurinkomyrskyt voidaan havaita valtavina radiohiilipiikkeinä puiden vuosirenkaissa. Vastaavat myrskyt, joista sinkoutui korkeaenergisiä hiukkasia ja plasmaa, voisivat nykyään vahingoittaa satelliittijärjestelmiä ja sähköverkkoja. Nature-tiedelehdessä julkaistussa uudessa katsausartikkelissa korostetaan, että menneiden aurinkomyrskyjen merkkien tutkiminen auttaa niihin varautumisen lisäksi arkeologeja ajoittamaan tarkasti historiallisia rakennelmia.

1.–2.9. vuonna 1859 lennätinjärjestelmät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa eivät toimineet, ja alkoivat kipinöidä. Suurin osa pohjoisesta ja eteläisestä taivaasta syttyi valonäytökseen, ja Maahan iski massiivinen geomagneettinen myrsky. Carringtonin aurinkomyrskyksi nimetty myrsky on yksi dokumentoidun historian voimakkaimmista. Kauempana menneisyydessä on todisteita myös kovemmista aurinkomyrskyistä.
Äärimmäiset aurinkomyrskyt liittyvä Auringon pidempiaikaisiin muutoksiin. Niiden tarkka syy ja yhteys paremmin tunnettuun Auringon noin 11 vuoden sykliin eli auringonpilkkusykliin ovat kuitenkin edelleen salaperäisiä. Aurinkomyrskyjen ja aurinkosyklien ymmärtäminen mahdollistavat Auringon aktiivisuuden ja avaruussään paremman mallintamisen ja ennustamisen.
”Uskomme, että vuoden tarkkuudella tehtävät radiohiiliajoitukset johtavat läpimurtoon Auringon äärimmäisten purkausten luonteen ymmärtämisessä, kuuluivatpa ne sitten Lohikäärmekuninkaan tai Mustan joutsenen malliperheisiin”, kertoo yksi uuden tutkimuksen kirjoittajista, professori Ilya Usoskin Oulun yliopistosta.
Nykyiset vertailut radiohiiliajoitettujen äärimmäisten aurinkomyrskyjen ja historiallisten havaintojen välillä eivät vielä pysty erottamaan kahta kilpailevaa skenaariota toisistaan. Mustan joutsenen skenaariossa rajut aurinkomyrskyt ovat yksinkertaisesti suurempia versioita tavallisista aurinkomyrskyistä. Lohikäärmekuningas-skenaariossa ne ovat historiallisista havainnoista poikkeavia fysikaalisia ilmiöitä. Kun radiohiiliaineistosta tunnistetaan lisää äärimmäisiä aurinkomyrskyjä, ymmärrys auringon fysikaalisista ilmiöistä kasvaa ja auttaa varautumaan tuleviin tapahtumiin.
Lue myös: Aurinkomyrskyt iskevät luultua paikallisemmin – nykyinen mittariverkko liian harva
”Radiohiili on ilmiömäinen menetelmä menneisyyden ymmärtämisessä - ei vain arkeologisten esineiden ajoittamisessa vaan myös maapallon toiminnan ymmärtämisessä, aina auringon prosesseista valtamerten dynamiikkaan”, sanoo professori Timothy Heaton Leedsin yliopistosta.
Radiohiili on luonnossa esiintyvä radioaktiivinen isotooppi, jota syntyy ilmakehässä. Aurinkomyrskyjen aikana radiohiilen tuotanto nousee huomattavasti. Viime vuosikymmenen aikana on mitattu vuotuisia radiohiilipitoisuuksia ikivanhojen puiden vuosirenkaissa, ja vahvistettu menneisyydessä olleen neljä äärimmäistä aurinkomyrskyä vuosina 993 jKr., 774 jKr., 660 eKr., 5259 eKr. ja jopa 7176 eKr. Useita muita mahdollisia tapauksia tutkitaan.
Aurinkomyrskyjen aikana havaittu huippu radiohiilipitoisuuksissa antaa arkeologeille ja ympäristötutkijoille tärkeitä oivalluksia. Radiohiiliajoituksen avulla voidaan määrittää tarkat päivämäärät äärimmäisten aurinkomyrskyjen aikana rakennetuille kohteille. Toisinaan myrskyn ainutlaatuiset sormenjäljet tunnistetaan radiohiilipitoisuuksissa, ja historialliset kohteet ja tapahtumat voidaan ajoittaa vuosiluvun tarkkuudella, kuten esimerkiksi Āraiši-järven puinen järvilinnoitus Latviassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ilya Usoskin, Oulun yliopisto, avaruusilmaston tutkimusryhmä, 0294 48 1377, Ilya.Usoskin@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Oulun yliopistolle Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa23.6.2025 09:37:52 EEST | Tiedote
Oulun yliopistolle myönnettiin rahoitusta akatemiatutkijan tehtäviin yhteensä 5 649 277 euroa ja akatemiahankkeisiin yhteensä 9 293 998 euroa Suomen Akatemian uusimmassa haussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme