Oravivuoren maailmanperintökohteeseen suunnitellaan virallista ulkoilureittiä
Puitteet ulkoiluun Korpilahden Oravivuoren maanmittausnähtävyydellä paranevat lähivuosina, jos Jyväskylän kaupunki ja alueen maanomistajat niin sopivat. Maanmittauslaitos on kutsunut koolle 8.9. Jyväskylän kaupungin ja paikalliset maanomistajat harvinaiseen prosessiin, jossa on mahdollista virallistaa polut ja pysäköintialue Oravivuorella sijaitsevalle Unescon maailmanperintökohteelle, Struven kolmiomittausketjun mittauspisteelle.
Korpilahdella sijaitsee tieteen ja tekniikan historian taidonnäyte 1800-luvulta. Lukuisat historiasta kiinnostuneet kulkevat maapallon mittanauhaksi kutsutun Struven mittausketjun näköalapaikalle Oravivuorelle tallattuja kävelypolkuja pitkin. Nyt Jyväskylän kaupunki haluaisi virallistaa kyseiset polut siten, että ne merkittäisiin pysyvästi ja yksiselitteisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin.
Polkujen, pysäköintialueen ja mahdollisen huussin alueilla maata omistavat yksityiset maanomistajat. Heidät on henkilökohtaisesti kutsuttu niin sanotun ulkoilureittitoimituksen aloituskokoukseen Korpilahdelle keskiviikkona 18.9., missä asioista päätetään.
– Maanmittauslaitos huolehtii prosessin aikana, että Jyväskylän kaupunki maksaa maanomistajille korvausta, jos maanomistajille aiheutuu menetyksiä, kertoo tuotantopäällikkö Ilkka Laakso Maanmittauslaitoksesta. Laakso toimii asiassa Maanmittauslaitoksen edustajana toimitusinsinöörin roolissa.
– Maanmittauslaitoksellekin tällainen ulkoilureittitoimitus on harvinainen. Usein virkistysalueet sijaitsevat kaupungin mailla ja metsissä, kun taas tässä keskustellaan yksityisten maanomistajien kanssa, Laakso kertoo.
Mikä on Struven kolmiomittausketju?
Struven kolmiomittausketju on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Se on noin 2800 kilometriä pitkä kolmiomittausketju, jonka avulla selvitettiin maapallon muoto ja koko 1800-luvulla. Sen vajaa 300 mittauspistettä sijoittuvat 10 nykyisen valtion alueelle. Suomessa Struven kolmiomittausketjun vaalimisesta vastaa Maanmittauslaitos.
– Selkeä ja virallinen reitti luo vahvempaa pohjaa kestävälle kulttuurimatkailulle eikä luonto kulu hallitsemattomasti, kun kulkureitti on selkeästi merkitty, kertoo Struven ketjusta vastaava maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta.
– Oravivuorelta saamme kokemuksia, joita voimme ehdottaa hyödynnettäväksi myöhemmin myös muilla vastaavilla mittauspisteellä, jotka sijaitsevat niin ikään yksityisomistuksessa olevalla maalla. Ulkoilureittitoimitus on osa vastuullista Unescon maailmanperintökohteen suojelua ja ilmentää myös yhtä maailmanperintökohteeksi valitsemisen kriteeriä, yhteistyötä, Mikkanen iloitsee.
Lisätietoja
Kokous 18.9. klo 9.00 Korpilahdella Alkio-opistolla on julkinen. Neuvottelutiloissa pidettävän kokouksen jälkeen Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri siirtyy maastokatselmointiin, jonne median edustajat ovat myös tervetulleita, jos se sopii osallistuville maanomistajille. Ajomatka Alkio-opistolta Oravivuoren kolmiomittaustornille (Vanhanpääntie 65, 41800 Jyväskylä) on noin puoli tuntia.
Ulkoilureittitoimituksesta Maanmittauslaitoksessa
Tuotantopäällikkö Ilkka Laakso, 040 861 5022
Struven kolmiomittausketjusta
Maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen, 040 801 1261
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka LaaksoMaanmittauslaitos
Puh:+358 40 861 5022ilkka.laakso@maanmittauslaitos.fiUlla MikkanenMaanmittauslaitos
Puh:+358 40 801 1261ulla.mikkanen@maanmittauslaitos.fiKuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Inlösningsersättningarna som betalas till markägarna höjs med 25 procent4.8.2025 07:47:22 EEST | Pressmeddelande
Genom en lagändring som nyss trätt i kraft får markägarna 25 procent högre ersättning om deras skog eller mark löses in för utveckling av samhället. Inlösningskommissionen ledd av en lantmäteriingenjör vid Lantmäteriverket ansvarar för fastställande av inlösningsersättningarna i Finland i en process mellan inlösaren och markägaren, en inlösningsförrättning.
Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus4.8.2025 07:47:22 EEST | Tiedote
Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme