VTT:n selvitys: Tekoäly ja raaka-ainemurros muovaavat Suomen kemianteollisuuden tulevaisuutta

Selvityksen havainnoilla on taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä, sillä kemianteollisuus on Suomen toiseksi suurin vientiala. Sen osuus teollisuuden tavaraviennistä on noin viidennes ja se työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta noin 100 000 suomalaista. Kemianteollisuuden ottamat askeleet esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteiden ja teknologisen kehityksen saralla ovat kriittisiä useiden alojen kestävyyssiirtymän kannalta.

Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman kemianteollisuutta

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja ilmastotavoitteita ei voi ratkaista ilman kemianteollisuutta. Kestävämmän kemianteollisuuden kehitys perustuu muun muassa tehokkaampiin kiertotalousratkaisuihin, hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön, sekä biopohjaisten raaka-aineiden käyttöön.

VTT:n ennakointiselvityksessä todetaan, että samalla, kun näiden edistysaskelten ottaminen vaatii investointeja, ne luovat myös teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Elokuussa julkaistun hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön liittyvän selvityksen mukaan CCU-tuotteiden arvo Suomessa voisi olla 2040 jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa. Myös eurooppalainen politiikka korostaa nyt talouskasvun irrottamista neitseellisten raaka-aineiden käytöstä. Tämä vauhdittaa kiertotalousmalleja, paikallisia arvoketjuja ja uusien materiaalien kehitystä.

– Siirtymä tulevaisuuden kemianteollisuuteen perustuu bio-, kierto- ja vetytalouden tuottamiin raaka-aineisiin, uusiin tuotantoprosesseihin ja tuotteisiin. Tässä datan hallinta on keskeistä, jotta voidaan tuottaa kemianteollisuuden asiakkailleen tarjoamia kestäviä ja ihmiskunnan hyvinvointia parantavia ratkaisuja, sanoo Kemianteollisuus ry:n innovaatioasioista vastaava asiantuntija Alexandra Peth.

Tekoäly tukee teollisuuden vihreää siirtymää

Tekoäly ja datan hyödyntäminen muuttavat teollisuuden pelikenttää perusteellisesti. Tekoäly mullistaa uusien materiaalien ja kemikaalien kehitystä nopeuttamalla kehitysprosesseja, pienentämällä kustannuksia ja parantamalla toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Digitaalisten metaversumien, kuten tuotantolaitosten digitaalisten kaksosten, hyödyntäminen tekee tuotekehityksestä ja prosessien testaamisesta tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

VTT:n selvitys auttaa kemianteollisuuden yrityksiä tekemään oikeasuuntaisia ratkaisuja niin vihreän siirtymän kuin esimerkiksi osaajien saatavuuden kannalta. Kemian alalla, kuten muussakin teollisuudessa, on kasvava haaste löytää osaavaa työvoimaa väestön ikääntyessä ja alan osaamistarpeiden kasvaessa. Kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan joustavia koulutusmalleja ja vahvempaa panostusta luonnontieteiden ja teknologian koulutukseen.

Maailmanlaajuiset jännitteet ja kilpailu kriittisistä resursseista kiristyvät. Intian nousu keskeiseksi kemianteollisuuden valmistuskeskukseksi ja Afrikan runsaat luonnonvarat heijastavat muuttuvaa dynamiikkaa. Lisäksi arktisen alueen jääpeitteen sulaminen kiihdyttää mineraalien, öljyn ja kaasun etsintää, ja avaruustalouden arvioidaan kasvavan biljoonan dollarin markkinoiksi vuoteen 2030 mennessä.

– Ennakointiselvityksessä nousi esille, että murros tuo mukanaan niin merkittäviä mahdollisuuksia kuin myös haasteita, Peth kertoo.

- Haasteita ovat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuus, vanha infrastruktuuri, investointisyklit sekä sääntelyyn ja liiketoimintaan liittyvät riskit. Toisaalta on äärimmäisen tärkeää suomalaiselle kemianteollisuudelle nähdä, miten valtavia mahdollisuuksia innovaatioille ja yhteistyölle tulevaisuus parhaimmillaan tarjoaa.