Valtaosa peruskoululaisista asuu yhä kävelymatkan päässä koulusta – vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa
17.9.2024 17:41:50 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Valtaosa perusopetuksen oppilaista asuu edelleen kävelymatkan päässä koulusta, vaikka koulujen määrä onkin vähentynyt useissa kunnissa. Tulevina vuosina ikäluokat pienenevät entisestään, mikä asettaa kunnille paineita tarkastella kouluverkkoa ja opetuksen saavutettavuutta. Kuntaliitto arvioi, että perusopetuksen yhteistyötarpeet lisääntyvät, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee radikaalisti seuraavien vuosien aikana.
Joka kymmenennellä koulumatka yli viisi kilometriä
Vuonna 2021 kaikista peruskouluikäisistä (7-15-vuotiaat) noin 82 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä peruskoulusta. Vain kymmenen prosenttia kaikista peruskouluikäisistä asui vuonna 2021 yli viiden kilometrin päässä peruskoulusta.
Alakouluikäisistä 87 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Yläkouluikäiset asuivat hieman useammin pidemmän matkan päässä koulusta. Silti neljällä viidestä yläkouluikäisestä koulu on alle kolmen kilometrin päässä.
Perusopetuksessa noin viidesosa oppilaista eli hieman yli 100 000 oli vuonna 2021 koulumatkaetuuden piirissä.
Uusimaa erottuu muista maakunnista. Uudellamaalla asuu noin kolmannes peruskoulua käyvistä. Peräti 93 prosenttia Uudellamaalla asuvista peruskouluikäisistä asuu alle 3 kilometrin päässä koulustaan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa pystytään hyödyntämään joukkoliikennettä oppilaiden kuljettamiseksi.
Tiedot käyvät ilmi selvitystyöstä, jossa on tarkasteltu väestötietoja ja peruskouluverkkoa paikkatietojen perusteella. Tavoitteena oli saada käsitys nykyisestä koulujen sijainnista suhteessa perusopetuspalveluita tarvitseviin. Luvut perustuvat asuinpaikkoihin suhteessa nykyiseen kouluverkkoon.
Kouluverkko on muuttunut kunnissa
Kouluverkossa on tapahtunut hyvin erilaisia muutoksia eri puolilla Suomea riippumatta siitä, onko kunnan lapsimäärä ollut kasvava tai vähenevä. Etäisyys ei yksinomaan kuvaa perusopetuksen saavutettavuutta vaan päivittäinen matka-aika on rajattu laissa. Sen lisäksi kunta on voinut määritellä paikallisesti, miten palvelut tulee olla saatavissa.
– Vielä 2010-luvulla koululaisten määrä kasvoi. Selvityksen perusteella yli 5 kilometrin etäisyydellä asuvien peruskouluikäisten määrä kuitenkin väheni. Tämä todennäköisesti kuvaa asutuksen keskittymistä koululaisikäluokassa, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta pohtii.
– Osa kuntien palveluverkon muutoksista ovat olleet sen kaltaisia, että oppilaat ovat voineet kulkea kävellen kouluun, vaikka oppilaiden koulu on vaihtunut. Myös lakkautettuihin kouluihin on kuljetettu oppilaita, jolloin kuljetusoppilaalle on suunniteltu uusi koulumatkareitti vaihtuneeseen kouluun. Muutos ei välttämättä lisää kuljetustarpeita, Sjöström lisää.
Koululaisten raju väheneminen pakottaa uusiin järjestämistapoihin
Koululaisikäluokkien koko supistuu vuosien 2021–2030 aikana voimakkaasti. Selvityksen perusteella määrällinen vaikutus on suurin alle 3 kilometrin etäisyydellä eli peruskoulujen lähialueella.
– Tieto siitä, että syntyvyyden laskun vaikutus näyttäisi olevan näin voimakas koulujen lähialueilla 2030-luvulle tultaessa, saattaa yllättää. Suurin osa kunnista on tulevaisuudessa sen edessä, että lasten määrä pienenee koulujen lähialueella, Sjöström tiivistää.
Kuntaliitto kannustaa kuntia kartoittamaan yhteistyön paikkoja jo ennalta ja tällä tavalla valmistautumaan lapsimäärän vähenemiseen.
– Haluamme edistää joustavien opetusmuotojen käyttöönottamista, sillä väestöennusteiden valossa lapsimäärä vähenee radikaalisti kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Jotta kunnilla on tarjota jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, on viisasta lähteä miettimään, miten oppimisen ja opetuksen edellytykset voidaan taata.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Sjöström, p. 050 575 8622
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, p. 046 921 4443
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?8.9.2026 10:39:54 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja. ”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. ”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Selvitys: Nuorisotyön ammattilaiset jäävät sivuun nuorisorikollisuutta ehkäisevässä, valtakunnallisessa työssä2.9.2026 14:23:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto toteutti kuntien nuorisotoimille kyselyn nuorisorikollisuutta ehkäisevän Ankkuritoiminnan tilanteesta, laadusta ja kehittämistarpeista alkuvuonna 2026. Vastauksia saatiin 117 nuorisotyöntekijältä 97 kunnasta, kaikilta hyvinvointialueilta. – Vastauksista nousee kolme haastetta: nuorisotyön rooli jää monissa kunnissa liian vähäiseksi, toiminta käynnistyy usein vasta ongelmien jo kärjistyttyä ja toimintamallin rakenteisiin sekä käytäntöihin liittyy epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja nuorten ohjautumista palvelun piiriin, sanoo erityisasiantuntija Elsa Mantere.
Kunnianhimoton budjettiriihi ei tuonut helpotusta kuntatalouteen1.9.2026 20:37:22 EEST | Tiedote
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi hallituksen viimeistä budjettiriihtä, kuten koko Orpon hallituskautta, kuntien kannalta kunnianhimottomaksi. - Kuntauudistukset ovat pysähtyneet, kiinteistöverouudistukselle tuli viimeinen naula arkkuun tämän päivän päätöksillä, kuntien valtionosuusleikkaukset ovat kasvaneet, eikä sääntelyn väljentämisessä ole edistytty, Reina tiivistää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme