Valtaosa peruskoululaisista asuu yhä kävelymatkan päässä koulusta – vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa
17.9.2024 17:41:50 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Valtaosa perusopetuksen oppilaista asuu edelleen kävelymatkan päässä koulusta, vaikka koulujen määrä onkin vähentynyt useissa kunnissa. Tulevina vuosina ikäluokat pienenevät entisestään, mikä asettaa kunnille paineita tarkastella kouluverkkoa ja opetuksen saavutettavuutta. Kuntaliitto arvioi, että perusopetuksen yhteistyötarpeet lisääntyvät, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee radikaalisti seuraavien vuosien aikana.
Joka kymmenennellä koulumatka yli viisi kilometriä
Vuonna 2021 kaikista peruskouluikäisistä (7-15-vuotiaat) noin 82 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä peruskoulusta. Vain kymmenen prosenttia kaikista peruskouluikäisistä asui vuonna 2021 yli viiden kilometrin päässä peruskoulusta.
Alakouluikäisistä 87 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Yläkouluikäiset asuivat hieman useammin pidemmän matkan päässä koulusta. Silti neljällä viidestä yläkouluikäisestä koulu on alle kolmen kilometrin päässä.
Perusopetuksessa noin viidesosa oppilaista eli hieman yli 100 000 oli vuonna 2021 koulumatkaetuuden piirissä.
Uusimaa erottuu muista maakunnista. Uudellamaalla asuu noin kolmannes peruskoulua käyvistä. Peräti 93 prosenttia Uudellamaalla asuvista peruskouluikäisistä asuu alle 3 kilometrin päässä koulustaan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa pystytään hyödyntämään joukkoliikennettä oppilaiden kuljettamiseksi.
Tiedot käyvät ilmi selvitystyöstä, jossa on tarkasteltu väestötietoja ja peruskouluverkkoa paikkatietojen perusteella. Tavoitteena oli saada käsitys nykyisestä koulujen sijainnista suhteessa perusopetuspalveluita tarvitseviin. Luvut perustuvat asuinpaikkoihin suhteessa nykyiseen kouluverkkoon.
Kouluverkko on muuttunut kunnissa
Kouluverkossa on tapahtunut hyvin erilaisia muutoksia eri puolilla Suomea riippumatta siitä, onko kunnan lapsimäärä ollut kasvava tai vähenevä. Etäisyys ei yksinomaan kuvaa perusopetuksen saavutettavuutta vaan päivittäinen matka-aika on rajattu laissa. Sen lisäksi kunta on voinut määritellä paikallisesti, miten palvelut tulee olla saatavissa.
– Vielä 2010-luvulla koululaisten määrä kasvoi. Selvityksen perusteella yli 5 kilometrin etäisyydellä asuvien peruskouluikäisten määrä kuitenkin väheni. Tämä todennäköisesti kuvaa asutuksen keskittymistä koululaisikäluokassa, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta pohtii.
– Osa kuntien palveluverkon muutoksista ovat olleet sen kaltaisia, että oppilaat ovat voineet kulkea kävellen kouluun, vaikka oppilaiden koulu on vaihtunut. Myös lakkautettuihin kouluihin on kuljetettu oppilaita, jolloin kuljetusoppilaalle on suunniteltu uusi koulumatkareitti vaihtuneeseen kouluun. Muutos ei välttämättä lisää kuljetustarpeita, Sjöström lisää.
Koululaisten raju väheneminen pakottaa uusiin järjestämistapoihin
Koululaisikäluokkien koko supistuu vuosien 2021–2030 aikana voimakkaasti. Selvityksen perusteella määrällinen vaikutus on suurin alle 3 kilometrin etäisyydellä eli peruskoulujen lähialueella.
– Tieto siitä, että syntyvyyden laskun vaikutus näyttäisi olevan näin voimakas koulujen lähialueilla 2030-luvulle tultaessa, saattaa yllättää. Suurin osa kunnista on tulevaisuudessa sen edessä, että lasten määrä pienenee koulujen lähialueella, Sjöström tiivistää.
Kuntaliitto kannustaa kuntia kartoittamaan yhteistyön paikkoja jo ennalta ja tällä tavalla valmistautumaan lapsimäärän vähenemiseen.
– Haluamme edistää joustavien opetusmuotojen käyttöönottamista, sillä väestöennusteiden valossa lapsimäärä vähenee radikaalisti kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Jotta kunnilla on tarjota jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, on viisasta lähteä miettimään, miten oppimisen ja opetuksen edellytykset voidaan taata.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Sjöström, p. 050 575 8622
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, p. 046 921 4443
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande
Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.
Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote
Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme