Valtaosa peruskoululaisista asuu yhä kävelymatkan päässä koulusta – vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa
Valtaosa perusopetuksen oppilaista asuu edelleen kävelymatkan päässä koulusta, vaikka koulujen määrä onkin vähentynyt useissa kunnissa. Tulevina vuosina ikäluokat pienenevät entisestään, mikä asettaa kunnille paineita tarkastella kouluverkkoa ja opetuksen saavutettavuutta. Kuntaliitto arvioi, että perusopetuksen yhteistyötarpeet lisääntyvät, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee radikaalisti seuraavien vuosien aikana.
Joka kymmenennellä koulumatka yli viisi kilometriä
Vuonna 2021 kaikista peruskouluikäisistä (7-15-vuotiaat) noin 82 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä peruskoulusta. Vain kymmenen prosenttia kaikista peruskouluikäisistä asui vuonna 2021 yli viiden kilometrin päässä peruskoulusta.
Alakouluikäisistä 87 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Yläkouluikäiset asuivat hieman useammin pidemmän matkan päässä koulusta. Silti neljällä viidestä yläkouluikäisestä koulu on alle kolmen kilometrin päässä.
Perusopetuksessa noin viidesosa oppilaista eli hieman yli 100 000 oli vuonna 2021 koulumatkaetuuden piirissä.
Uusimaa erottuu muista maakunnista. Uudellamaalla asuu noin kolmannes peruskoulua käyvistä. Peräti 93 prosenttia Uudellamaalla asuvista peruskouluikäisistä asuu alle 3 kilometrin päässä koulustaan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa pystytään hyödyntämään joukkoliikennettä oppilaiden kuljettamiseksi.
Tiedot käyvät ilmi selvitystyöstä, jossa on tarkasteltu väestötietoja ja peruskouluverkkoa paikkatietojen perusteella. Tavoitteena oli saada käsitys nykyisestä koulujen sijainnista suhteessa perusopetuspalveluita tarvitseviin. Luvut perustuvat asuinpaikkoihin suhteessa nykyiseen kouluverkkoon.
Kouluverkko on muuttunut kunnissa
Kouluverkossa on tapahtunut hyvin erilaisia muutoksia eri puolilla Suomea riippumatta siitä, onko kunnan lapsimäärä ollut kasvava tai vähenevä. Etäisyys ei yksinomaan kuvaa perusopetuksen saavutettavuutta vaan päivittäinen matka-aika on rajattu laissa. Sen lisäksi kunta on voinut määritellä paikallisesti, miten palvelut tulee olla saatavissa.
– Vielä 2010-luvulla koululaisten määrä kasvoi. Selvityksen perusteella yli 5 kilometrin etäisyydellä asuvien peruskouluikäisten määrä kuitenkin väheni. Tämä todennäköisesti kuvaa asutuksen keskittymistä koululaisikäluokassa, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta pohtii.
– Osa kuntien palveluverkon muutoksista ovat olleet sen kaltaisia, että oppilaat ovat voineet kulkea kävellen kouluun, vaikka oppilaiden koulu on vaihtunut. Myös lakkautettuihin kouluihin on kuljetettu oppilaita, jolloin kuljetusoppilaalle on suunniteltu uusi koulumatkareitti vaihtuneeseen kouluun. Muutos ei välttämättä lisää kuljetustarpeita, Sjöström lisää.
Koululaisten raju väheneminen pakottaa uusiin järjestämistapoihin
Koululaisikäluokkien koko supistuu vuosien 2021–2030 aikana voimakkaasti. Selvityksen perusteella määrällinen vaikutus on suurin alle 3 kilometrin etäisyydellä eli peruskoulujen lähialueella.
– Tieto siitä, että syntyvyyden laskun vaikutus näyttäisi olevan näin voimakas koulujen lähialueilla 2030-luvulle tultaessa, saattaa yllättää. Suurin osa kunnista on tulevaisuudessa sen edessä, että lasten määrä pienenee koulujen lähialueella, Sjöström tiivistää.
Kuntaliitto kannustaa kuntia kartoittamaan yhteistyön paikkoja jo ennalta ja tällä tavalla valmistautumaan lapsimäärän vähenemiseen.
– Haluamme edistää joustavien opetusmuotojen käyttöönottamista, sillä väestöennusteiden valossa lapsimäärä vähenee radikaalisti kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Jotta kunnilla on tarjota jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, on viisasta lähteä miettimään, miten oppimisen ja opetuksen edellytykset voidaan taata.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Sjöström, p. 050 575 8622
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, p. 046 921 4443
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
40 koulutuksen järjestäjää mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun – reagointi alueellisiin työvoimatarpeisiin paranee23.10.2025 19:43:30 EEST | Tiedote
Valitut 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan aiempaa vapaammin, mikä mahdollistaa paremman reagoinnin alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. "Kokeilu on tärkeä askel kohti joustavampaa ja vaikuttavampaa ohjausta. Onnistuessaan uudenlainen toiminnanohjaus vahvistaa kuntien roolia koulutuksen ja työelämän rajapinnassa sekä mahdollistaa paremman tilannekuvan ja yhteistyön alueiden tarpeiden pohjalta", sanoo kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta.
Utredning: Upphandlingslagsreform kan kosta kommunerna hundratals miljoner – oron stor för försörjningsberedskap och cybersäkerhet20.10.2025 11:31:50 EEST | Pressmeddelande
Om ändringen som gäller kommunernas in house-bolag i samband med revideringen av upphandlingslagen träder i kraft enligt regeringsprogrammet, kommer det att medföra merkostnader för kommunerna på cirka 600 miljoner euro. Det här framgår av en utredning som FCG gjort för Kommunförbundet, där kommunerna har bedömt hurdana omställningskostnader den eventuella lagreformen skulle medföra.
Selvitys: Hankintalain uudistamisesta satojen miljoonien kustannukset kunnille – Huoli huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta nousee20.10.2025 10:12:28 EEST | Tiedote
Jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä, jossa kunnat arvioivat mahdollisen lakiuudistuksen muutoskustannusvaikutuksia.
Kommunförbundet vädjar till minister Ikonen: Parlamentariskt arbete om kommunernas framtid bör inledas17.10.2025 11:07:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet har skickat en vädjan till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen om behovet av att inleda ett parlamentariskt arbete om kommunernas framtid.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme