Valtaosa peruskoululaisista asuu yhä kävelymatkan päässä koulusta – vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa
Valtaosa perusopetuksen oppilaista asuu edelleen kävelymatkan päässä koulusta, vaikka koulujen määrä onkin vähentynyt useissa kunnissa. Tulevina vuosina ikäluokat pienenevät entisestään, mikä asettaa kunnille paineita tarkastella kouluverkkoa ja opetuksen saavutettavuutta. Kuntaliitto arvioi, että perusopetuksen yhteistyötarpeet lisääntyvät, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee radikaalisti seuraavien vuosien aikana.
Joka kymmenennellä koulumatka yli viisi kilometriä
Vuonna 2021 kaikista peruskouluikäisistä (7-15-vuotiaat) noin 82 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä peruskoulusta. Vain kymmenen prosenttia kaikista peruskouluikäisistä asui vuonna 2021 yli viiden kilometrin päässä peruskoulusta.
Alakouluikäisistä 87 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Yläkouluikäiset asuivat hieman useammin pidemmän matkan päässä koulusta. Silti neljällä viidestä yläkouluikäisestä koulu on alle kolmen kilometrin päässä.
Perusopetuksessa noin viidesosa oppilaista eli hieman yli 100 000 oli vuonna 2021 koulumatkaetuuden piirissä.
Uusimaa erottuu muista maakunnista. Uudellamaalla asuu noin kolmannes peruskoulua käyvistä. Peräti 93 prosenttia Uudellamaalla asuvista peruskouluikäisistä asuu alle 3 kilometrin päässä koulustaan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa pystytään hyödyntämään joukkoliikennettä oppilaiden kuljettamiseksi.
Tiedot käyvät ilmi selvitystyöstä, jossa on tarkasteltu väestötietoja ja peruskouluverkkoa paikkatietojen perusteella. Tavoitteena oli saada käsitys nykyisestä koulujen sijainnista suhteessa perusopetuspalveluita tarvitseviin. Luvut perustuvat asuinpaikkoihin suhteessa nykyiseen kouluverkkoon.
Kouluverkko on muuttunut kunnissa
Kouluverkossa on tapahtunut hyvin erilaisia muutoksia eri puolilla Suomea riippumatta siitä, onko kunnan lapsimäärä ollut kasvava tai vähenevä. Etäisyys ei yksinomaan kuvaa perusopetuksen saavutettavuutta vaan päivittäinen matka-aika on rajattu laissa. Sen lisäksi kunta on voinut määritellä paikallisesti, miten palvelut tulee olla saatavissa.
– Vielä 2010-luvulla koululaisten määrä kasvoi. Selvityksen perusteella yli 5 kilometrin etäisyydellä asuvien peruskouluikäisten määrä kuitenkin väheni. Tämä todennäköisesti kuvaa asutuksen keskittymistä koululaisikäluokassa, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta pohtii.
– Osa kuntien palveluverkon muutoksista ovat olleet sen kaltaisia, että oppilaat ovat voineet kulkea kävellen kouluun, vaikka oppilaiden koulu on vaihtunut. Myös lakkautettuihin kouluihin on kuljetettu oppilaita, jolloin kuljetusoppilaalle on suunniteltu uusi koulumatkareitti vaihtuneeseen kouluun. Muutos ei välttämättä lisää kuljetustarpeita, Sjöström lisää.
Koululaisten raju väheneminen pakottaa uusiin järjestämistapoihin
Koululaisikäluokkien koko supistuu vuosien 2021–2030 aikana voimakkaasti. Selvityksen perusteella määrällinen vaikutus on suurin alle 3 kilometrin etäisyydellä eli peruskoulujen lähialueella.
– Tieto siitä, että syntyvyyden laskun vaikutus näyttäisi olevan näin voimakas koulujen lähialueilla 2030-luvulle tultaessa, saattaa yllättää. Suurin osa kunnista on tulevaisuudessa sen edessä, että lasten määrä pienenee koulujen lähialueella, Sjöström tiivistää.
Kuntaliitto kannustaa kuntia kartoittamaan yhteistyön paikkoja jo ennalta ja tällä tavalla valmistautumaan lapsimäärän vähenemiseen.
– Haluamme edistää joustavien opetusmuotojen käyttöönottamista, sillä väestöennusteiden valossa lapsimäärä vähenee radikaalisti kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Jotta kunnilla on tarjota jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, on viisasta lähteä miettimään, miten oppimisen ja opetuksen edellytykset voidaan taata.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Sjöström, p. 050 575 8622
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, p. 046 921 4443
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme