Uutta tietoa tehokkaimman skitsofrenialääkkeen vakavista haittavaikutuksista
Suomalaistutkimus selvitti tehokkaimman skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestien avulla.
Noin kolmasosalla skitsofreniaa sairastavista potilaista oireet eivät helpotu tavanomaisilla lääkityksillä, jolloin heille on jäljellä yksi tehokas hoitovaihtoehto: klotsapiini. Klotsapiinin vakavin haittavaikutus, valkosolutasojen jopa hengenvaarallinen romahtaminen, on saatu tarkan seurannan myötä hallintaan. Uudet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että lääkkeellä on muita keskeisiä haittoja.
Keuhkokuume ja suolitukos yleisiä klotsapiinin käyttäjillä
FinnGen-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa todettiin, että klotsapiinin aiheuttama keuhkokuume ja suolitukos, joka johtuu suoliston lamaantumisesta, ovat paljon yleisempiä kuin aiemmin on raportoitu. Peräti 30 % klotsapiinia käyttävistä skitsofreniapotilaista sairastui keuhkokuumeeseen ja 5 % suolitukokseen ensimmäisten 20 vuoden aikana lääkityksen aloittamisesta. Molemmat haittavaikutukset lisäsivät kuolemanriskiä.
– Aineistomme poikkeuksellisen pitkä seuranta-aika mahdollisti klotsapiinin haittavaikutusten todenmukaisemman arvioinnin. Aiemmissa tutkimuksissa on kyetty tunnistamaan lähinnä pian lääkityksen aloituksen jälkeen ilmeneviä haittoja, toteaa tutkijalääkäri Juulia Partanen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Suomen pitkäaikaisten ja kattavien terveystietorekisterien lisäksi tutkimuksen toteuttamista helpotti se, että maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on klotsapiinin käytön kärkimaa.
Geenitesteistä apua korkean riskin potilaiden tunnistamiseen
Tutkimuksessa havaittiin, että geenitesteistä saattaisi olla apua niiden potilaiden tunnistamisessa, joiden riski sairastua keuhkokuumeeseen on suurin. Yhteys havaittiin kahteen klotsapiinin pilkkomiseen osallistuvaan geeniin.
Lääkkeen pilkkomista hidastavat geenimuodot lisäsivät keuhkokuumeen riskiä huomattavasti.
Esimerkiksi CYP2C19-geenin ultranopean muodon kantajista keuhkokuumeeseen sairastui 15%, kun taas hitaan geenimuodon kantajista lähes 30% sairastui.
Tunnistetut haittavaikutukset vaativat tehokkaampaa seurantaa ja ennaltaehkäisyä
Klotsapiinin käyttö ei ole ollut mutkatonta. Lääke vedettiin 50 vuotta sitten pois markkinoilta sen aiheuttamien kuolemien takia, mutta se otettiin kuitenkin uudelleen käyttöön ylivoimaisen tehonsa takia.
Tutkimus osoittaa aiempien tavoin, että valkosolutasojen romahdus, joka aikanaan johti klotsapiinin poisvetoon, on saatu hyvin hallintaan tarkan seurannan myötä. Sen sijaan muut vakavat haittavaikutukset vaativat tarkempaa seurantaa ja parempaa ennaltaehkäisyä muun muassa rokotuksin.
– Klotsapiinin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja suolitukokseen tulisi suhtautua kuten valkosolutasojen romahdukseen aikanaan. Seuranta kuntoon ja kuolleisuus alas. Näin saadaan tehokkaimman skitsofrenialääkkeen käytöstä entistä turvallisempaa ja tarvittaessa myös laajempaa, peräänkuuluttaa tutkimusta johtanut Jukka Koskela Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Tutkimus julkaistiin vastikään arvostetussa American Journal of Psychiatry –tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
Partanen J. et al. High Burden of Ileus and Pneumonia in Clozapine-Treated Individuals With Schizophrenia: A Finnish 25-Year Follow-Up Register Study, American Journal of Psychiatry, DOI: https://doi.org/10.1176/appi.ajp.20230744
Lisätietoja:
Jukka Koskela, vanhempi tutkija
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
s-posti: jukka.koskela@helsinki.fi
puh. 050-3747924
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme